yle.fi-etusivu

Mistä tulevaisuuden isännät ja emännät? "Tilaa ei kehitetä vahtaamalla naapurin lypsyrobotteja"

Epävarmuutta maatilojen sukupolvenvaihdoksiin tuovat esimerkiksi maatalouden kannattavuuteen liittyvät heikot näkymät sekä EU:n tukimuutokset ja -vaatimukset.

Kotimaa
Traktori pellolla.
Noin 40 prosentilla tiloista oli jo tiedossa jatkaja. Jyrki Lyytikkä / Yle

Maatalousyrittäjien keski-ikä uhkaa nousta, jos sukupolvenvaihdoksia ei saada tehtyä niin paljon kuin olisi tarpeen. Tällä hetkellä maatalousyrittäjien keski-ikä on 48,5 vuotta.

Tuoreessa kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten viljelijät näkevät kehitysnäkymänsä vuoteen 2020 mennessä. Noin 40 prosentilla tiloista oli jo tiedossa jatkaja. MTK:n Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Karjalainen pitää lukua kohtuullisen hyvänä.

– Jos lukuun lisätään vielä jonkin verran niitä, jotka huomaavat tämän alan mahdollisuudet, niin olemme jo aika lähellä sitä, että saisimme 50 prosentille tiloista jatkajan vuoteen 2020 mennessä, Karjalainen toivoo.

Kainuun ely-keskuksen maataloustutkija Eeva Heikkinen sanoo, että sukupolvenvaihdosta ei kannata pitkittää, jos tilaa on kehitetty, velkamäärä on saatu pidettyä kohtuullisena eikä tila ole päässyt repsahtamaan.

Jatkaja voi tulla myös tilan ulkopuolelta.

Eeva Heikkinen

– Jatkaja voi tulla myös tilan ulkopuolelta, Heikkinen muistuttaa.

Nuori viljelijä saa ely-keskuksesta aloitustuen, jossa on korkotukilaina ja siihen korkotuki sekä avustus. Sekä avustus että korkotuki ovat molemmat maksimissaan 35 000 euroa.

– Nämä antavat vauhtia aluksi, mutta itse maatalouden on kannatettava ilman avustusta. Tilaa ei kehitetä vahtaamalla naapurin lypsyrobotteja, vaan pitää keskittyä oman tilan kehittämiseen, Heikkinen toteaa.

Markku Karjalainen ei usko, että tilakokojen kasvu olisi vaikuttanut sukupolvenvaihdosten vähenemiseen. Tilojen koon kasvaminen antaa yrittäjälle paremmat mahdollisuudet pärjätä kasvaneella tilalla.

– Asia on kuitenkin kaksipiippuinen, koska tilojen suurentuessa niitä on myös vähemmän, jolloin sukupolvenvaihdoksiakin tehdään vähemmän. Tiloihin on myös investoitava, jotta yrittäjä pysyy mukana kehityksessä, Karjalainen sanoo.

Epävarmuuden sietämistä

Epävarmuutta sukupolvenvaihdoksiin tuovat maatalouden kannattavuuteen liittyvät heikot näkymät, kotieläintaloudessa työn sitovuus ja määrä sekä EU:n tukimuutokset ja -vaatimukset. Erilaisen raportoinnin ja muiden kirjallisten vaatimusten määrä hirvittää nuoria.

MTK:n Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Karjalainen ymmärtää, että nuorta mietityttää tilan tulevaisuus, jos siihen on tehty mittavia investointeja.

– Maatalousyrittäjän tulonmuodostuksesta neljäsosa tulee EU:n ja kansallisen tason poliittisten päätösten seurauksena. Maatalousyrittäjä on riippuvainen myös muiden kuin omista päätöksistään, Karjalainen sanoo.

Hiehoja laitumella keäpäivänä.
Nuoria yrittäjiä saattaa pelottaa esimerkiksi kotieläintilan sitovuus.Niko Mannonen / Yle

Toisaalta nuorilla on maatalousyrittäjinä paljon vahvuuksia. He vertailevat paljon kokemuksiaan ja näkemyksiään. He ovat aiempaa valmiimpia tekemään myös yhteistyötä.

– He hankkivat muiden yrittäjien kanssa yhteistä kalustoa tai toinen hankkii yhden osan ja toinen toisen. Ja sitten tehdään porukalla hommat, Karjalainen kuvailee.

Hän kertoo, että nuoret yrittäjät käyttävät entistä enemmän ulkopuolisia urakoitsijoita tilalla. He ymmärtävät, ettei kaikkea ole pakko laittaa itse, vaan tiettyjä asioita voidaan ostaa myös ulkopuolelta.

– Tällä tavalla nuoret jaksavat, vaikka tilakoko kasvaa. Kun vaihtaa ajatuksia muiden alojen yrittäjien kanssa, saa uusia mietteitä omaa tilaansakin varten, Karjalainen lisää.

Tiloihin on myös investoitava, jotta yrittäjä pysyy mukana kehityksessä.

Markku Karjalainen

Sukupolvenvaihdoksiin tiloilla kannustaa työn vapaus. Maatalousyrittäjä voi säädellä työn aikatauluja ja tahtia voi säädellä itse, luonnon rytmin mukaan tosin. Maatalousyrittäjän on välillä irrottauduttava tilaltaan ja rentouduttava.

– Tutkimuksissa maatalousyrittäjät mainitsevat työn mielekkääksi, koska oma käden jälki näkyy pian. Kotieläinpuolella palaute tulee siitä, että kun eläimet hoidetaan hyvin, litrojen ja kilojen tuotto tulee itselle, Karjalainen sanoo.

"Toinen meistä on aina pyytämässä rahaa"

Eeva Heikkinen ja Markku Karjalainen kertovat, että sukupolvenvaihdoksessa mukana on kolmentyyppisiä nuoria: päämäärätietoisia, epävarmoja ja lopulta muualle suuntautuvia nuoria.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat menevät tavoitteellisesti kohti isännyyttä ja emännyyttä ja he ovat päättäneet, että heistä tulee tilan jatkajia. Toisessa ryhmässä on nuoria, jotka haluavat miettiä eivätkä ole varmoja tulevaisuudestaan. Heille suositellaan usein, että he haistelevat uusia tuulia tilan ulkopuolella palkkatyössä.

Kolmas ryhmä on nuoret, jotka ovat sitä mieltä, että alalla ei ole pidemmällä tähtäimellä kannattavuutta tai heille ei ole tarjolla sellaista tilaa, jolla he uskoisivat pärjäävänsä.

Tällä tavalla nuoret jaksavat, vaikka tilakoko kasvaa.

Markku Karjalainen

Sekä Eeva Heikkinen että Markku Karjalainen ovat nähneet työssään, että rahan suhteen maatalousyrittäjillä on sama tilanne kuin kenellä tahansa. Ei tiukempaa eikä helpompaa.

– Toisille raha ei tee pesää ja toisille tekee, he sanovat.

Jos laitetaan kaksi samanlaista tilaa ja eri yrittäjät vetämään niitä, tulokset eivät mene yksi yhteen. Yrittäjänominaisuuksilla ja ammattitaidolla ratkaistaan pitkälti menestys ja menestymättömyys.

– Toinen meistä on säästeliäs ja laskee jokaisen euron. Toinen meistä on aina pyytämässä rahaa, Heikkinen ja Karjalainen toteavat.