Kymmenen tuntia kahdella trooliveneellä Päijänteellä – saaliin ilonaiheena pikkumuikut

Kesä on tunnetusti ammattikalastajien parasta aikaa sisäjärvillä, mutta ennen jäitä saalista irtoaa syysvesistäkin. Ari Sorvari ja Ari Vallittu lähtivät kahdella veneellä muikkua troolaamaan perjantaina kello 14. Kahdeksan tunnin ”risteily” tuotti pienen saaliin, josta suurinta iloa tuotti pikkumuikkujen runsaus.

luonto
Ari Sorvari säätelee troolin pyyntisyvyyttä kellukepalloilla.
Ari Sorvari säätelee troolin pyyntisyvyyttä kellukepalloilla.Matti Myller / Yle
Trooliveneen saaliinnosto on herkkuhetki myös suurille lokkiparville.
VIDEO: Ammattikalastus troolaamalla Päijänteellä on rehtiä työtä. Trooliveneen saaliinnosto on herkkuhetki myös suurille lokkiparville.

On järjetöntä ajaa kahdella paatilla.

Ari Sorvari

Ari Vallittu on ajanut troolivenettä Sorvarin kanssa kolme vuotta. Pääsääntöisesti troolaamaan mennään kolme kertaa viikossa.

Säästösyistä isompi vene hinaa perässään pienemmän veneen troolin laskupaikalle ja sieltä takaisin.

– Me mennään aina hinaamalla mennen tullen, koska on järjetöntä ajaa kahdella paatilla. Säästyy polttoainetta, kun samalla vaivalla toinen tulee perässä köyden jatkona, perustelee Ari Sorvari.

Ari Sorvarista tuli ammattikalastaja veren perintönä.
Ari Sorvarista tuli ammattikalastaja veren perintönä.Matti Myller / Yle

Tuuli määrää reitin

Tuulen voimakkuus vaikuttaa aina päivän reittisuunnitelmiin. Nyt suunnaksi otetaan pohjoinen Tehinselkä Judinsalon rajamailla. Pyydys on tarkoitus laskea veteen Kärppäsaarilla.

Aika reilun kokoinen sisävesikäytössä.

Ari Sorvari

Puolen tunnin matkan jälkeen lokit ovat huomanneet trooliveneet ja lentävät veneiden ympärillä sankkoina parvina. Parhaimmillaan lokkeja on tuhatmäärin, kun troolia aletaan nostaa järvestä.

Varsinainen pyydys eli trooli on valmistettu mustasta vahvasta langasta. Sorvarin trooli on kohtuullisen iso. Veneen nostopukista troolin perän nostopussiin kertyy matkaa vajaa 300 metriä.

– Tämä on normi trooli Päijänteellä, mutta on aika reilun kokoinen sisävesikäytössä.

Sorvari troolaa kalaa ammatikseen Keski-Päijänteen alueella. Järven pohjoispäässä ammattia harjoittaa Markus Merisalo.

Sorvarin trooli on Päijänteeseen sopiva ja 300 metriä pitkä.
Sorvarin trooli on Päijänteeseen sopiva ja 300 metriä pitkä.Matti Myller / Yle

Alkuun kahdella lasikuitupaatilla

Troolia voi Sorvarin mukaan vetää aika pienilläkin moottoriveneillä. Mutta mikä on järkevää - sen raja on häilyvä.

Täällä olisi kyllä tilaa nuorille kalastajille.

Ari Sorvari

Ari aloitti ammattikalastamisen isänsä kanssa vuonna 1985 kahdella alle kymmenmetrisillä lasikuituveneellä. Troolauksesta ei tiedetty muuta kuin, että veneiden perässä vedetään pussia.

– Kun ensimmäinen trooli tuli junalla Jämsän rautatieasemalle niin mietin, että tuo on varmaan se peräpussi, kun on tiukempi, muistelee Sorvari.

Nyt kun kalan hinta on aika alhaalla, Sorvari myöntää, että vastaavan kaluston hankkimiseen ei rahkeet riittäisi. Ammattikalastukseen riittävä troolikalusto maksaa satoja tuhansia euroja.

– Toisaalta täällä olisi kyllä tilaa nuorille kalastajille ja reippaille yrittäjille, mutta niitä ei vain ole. Kalastukseen selvästi kasvetaan, siihen ei ryhdytä. Minä katselin kakarasta asti touhua, niin tiesin kyllä mitä tämä on.

Päijänteeseen sopiva kahden veneen troolikalusto maksaa satoja tuhansia euroja.
Päijänteeseen sopiva kahden veneen troolikalusto maksaa satoja tuhansia euroja.Matti Myller / Yle

Historiallisilla kalavesillä

Sorvarin venekunta suuntaa kalastelemaan historiallisiin vesiin Päijänteen Judinsalon selälle. Muun muassa kivikautisia piirroksia löytyy Kuhmoisten Lästilän kylän rannan pystykalliosta. Ruotsinvallan ajalta löytyy sotilaskartat länsirannasta. Närvässä ja Tehinniemessä on tunnettuja rälssitiloja. Itärannalla Kuhmoisten Pyhänpäästä Sysmän Pyhänpäähän löytyy vanha karjalaisten ja hämäläisten riistamaiden raja.

Isojaon aikana suku ei tullut vaatimaan näitä maita.

Ari Sorvari

– Ruotsin kuningas aikoinaan määräsi Kurjen aatelisuvun jäsenen pitämään järjestystä ja valvomaan rajaa, että heimot pysyvät omilla puolillaan. Hän sai isot läänitykset palkkioksi Sysmän Soiniemestä ja Kuhmoisten Pyhänpäästä. Mutta isojaon aikana suku ei tullut vaatimaan näitä maita, joten ne vaihtoivat omistajaa, kertoo Sorvari.

Judinsalossa trooli lasketaan järveen 44 metriä syvällä kohdalla. Troolin vetosyvyyttä Sorvari säätää kellukepallojen avulla. Kun pyydys on saatu laskettua kokonaan Päijänteeseen, alkaa troolin veto kahdella veneellä kohti Kuhmoisten lähtösatamaa.

Troolia vedetään kahdella veneellä rinta rinnan.
Troolia vedetään kahdella veneellä rinta rinnan.Matti Myller / Yle

Radiopuhelin välttämätön

Sorvari ja Vallittu pitävät troolauksen aikana yhteyttä radiopuhelimilla.

– Sieltä niitä sääntöjä tulee, naurelee Vallittu.

Vedetään troolia kolme ja puoli tuntia.

Ari Sorvari

– Tuossa matkan varrella suunnittelin, että vedetään kolme ja puoli tuntia yhtä vetoa. Mennään Kaartinkeitaasen päin ja sitten Selkäsaaren ja Vähä-Selkäsaaren välistä. Käydään kääntymässä Kätkyssalon kulmilla ja tullaan sitten ylöspäin, huikkaa Sorvari radiopuhelimeen.

Viittä ja puolta tuntia myöhemmin aurinko laskee ja taivaanranta värjäytyy komeasti oranssinpunaiseksi. Puoli kahdeksan aikaan illalla varsinainen troolaaminen alkaa olla loppusuoralla. Ari Sorvari ohjaa pienemmän veneen ison veneen kylkeen ja vuorossa on troolin ja saaliin veto veneeseen.

Syysiltoina troolaus sujuu maalauksellisissa järvimaisemissa.
Syysiltoina troolaus sujuu maalauksellisissa järvimaisemissa.Matti Myller / Yle

Kylmäketju ei katkea

Saaliin noustessa veneeseen sadat lokit syöksähtelevät poimimaan omat herkkunsa troolista tippuvista kaloista. Veneeseen noussut kalapussi on täynnä muun muassa muikkuja. Veneen perässä on jäähilealtaita, joihin kalat nostetaan suoraan järvestä ja kylmäketju ei pääse katkeamaan.

Kohtuullinen saalis näin syyskuun puolivälissä.

Ari Sorvari

Tyhjennyksen jälkeen trooli huuhdellaan puhtaaksi ja Ari Sorvari laskee, että saalista nousi 120-140 kiloa.

– Isoa muikkua näyttää olevan kolmannes. Tällaisella pohjoistuulella ihan kohtuullinen saalis näin syyskuun puolivälissä. Jos tämä olisi alkukesän saalisi, niin olisimme kovin murheissamme.

Kesällä parhaimmat kertasaaliit yltävät tuhanteen kiloon. Tämänkertaisen saaliin ilonaiheena on runsas pikkumuikkujen määrä. Pienet muikut merkitsevät ammattikalastajalle jatkuvuutta ja hyviä saaliita ainakin parina seuraavana kesänä.

Muikkusaalis tyhjennetään troolista jäähilealtaisiin.
Muikkusaalis tyhjennetään troolista jäähilealtaisiin.Matti Myller / Yle

Muikuilla mainio kasvukesä

– Jäät lähtivät keväällä kohtuullisen aikaisin ja muikku kuoriutui aikaisin. Se on kasvanut kaksi kertaa enemmän kuin monesti aikaisemmin keväästä syksyyn tultaessa. Pieni muikku on vaikea markkinoida, mutta ensi vuonna heinäkuun lopulla ne ovat kasvaneet hyvään mittaan ja kelpaavat kauppaankin. Keskikokoinen, pannulla paistettava muikku menee parhaiten kaupaksi, kertoo Sorvari.

Pieni muikku on sinänsä hirveän hyvä kala.

Ari Sorvari

– Pieni muikku on sinänsä hirveän hyvä kala, mutta keskisuomalaiset ovat tottuneet isompaan muikkuun eivät oikein ymmärrä pienempää.

Kuhmoisten satamaan trooliveneet ja kalalasti saapuvat iltakymmeneltä. Arska jatkaa mopolla kotiin Jämsään ja satamassa Ari jää huolehtimaan saaliin myyntikuntoon toisen kaverinsa kanssa. Edessä on vielä muikkujen perkaus ja jäihin laittaminen.

– Ei tässä enää kauaa mene, puolitoista tuntia korkeintaan, tässä pääsee ihan hyvin nukkumaan ennen puolta yötä.

Troolauksen päätteeksi kalat perataan ja säilötään kylmälaatikoihin.
Troolauksen päätteeksi kalat perataan ja säilötään kylmälaatikoihin.Matti Myller / Yle