Kannastaan epävarmat valtuutetut voivat kaataa Tampereen ratikan – osa muuttanut jo mieltään

Suurin osa Tampereen valtuutetuista on nousseiden kustannustenkin jälkeen vielä ratikan puolella. Yle Tampereen kyselyn mukaan silti noin viidennes miettii vielä kantaansa.

Tampere
Tampereen kaupunginvaltuutettujen ratikkakanta -grafiikka
Petri Aaltonen / Yle

Raitiotien nousseet kustannukset ovat saaneet monen Tampereen valtuutetun ottamaan aikalisän. Yle Tampereen kyselyyn vastanneista viidennes eli 21 prosenttia ei ole vielä päättänyt kantaansa ratikkaan.

Demareiden Aila Dündar-Järvinen oli alun perin ratikan vankka kannattaja, mutta 33 miljoonan lisäys budjettiin muutti hänen kantansa. Hän miettii vielä, kummalle puolelle kallistuisi.

Olisiko jotain muita vaihtoehtoja kuin pelkästään kaupungin ja valtion rahat?

Aila Dündar-Järvinen

– Rahoitusmalleista tarvitsisi lisää tietoa. Olisiko jotain muita vaihtoehtoja kuin pelkästään kaupungin ja valtion rahat?

Dündar-Järvinen ei jää yksin, sillä esimerkiksi kokoomuslainen Riitta Koskinen muutti uusien tietojen myötä puoltavan kantansa epävarmaksi.

Monella on vielä papereihin tutustuminen kesken ja toisaalta muiden valtuutettujen kanssa halutaan keskustella lisää. Kaiken kaikkiaan kannastaan epävarmat voivat pysäyttää vielä tällä hetkellä myötätuulessa olevan hankkeen.

Suurin osa tällä hetkellä ratikan kannalla

Tällä hetkellä suurin osa kantansa päättäneistä ja sen kertoneista valtuutetuista on ratikan puolella. Yle Tampereen kyselyssä ratikan kannalla oli 47 prosenttia vastaajista ja ratikkaa vastaan 32 prosenttia.

Puolueiden kannoista voi päätellä vain sen, että Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat selkeästi ratikan kannalla. Yhden tai kahden hengen valtuustoryhmät ovat pääosin ratikkaa vastaan.

Jakautuneimmat puolueet ovat Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset. Epävarmoja on juuri suurimmissa puolueissa, lukuun ottamatta Vihreitä ja Vasemmistoliittoa.

Jos lukemia täydentäisi Aamulehden (siirryt toiseen palveluun)aiemmin keräämillä tiedoilla, eivät suhteet silti muuttuisi.

Puolustajat muistuttavat matkustajamääristä ja ratikan hyvistä puolista

– Ratikan rakentaminen on muutakin kuin liikenneratkaisu. Se on keskeinen osa kaupungin kehittämistä maankäytössä ja rakentamisessa. On valitettavaa että ratikan rakentamisen hinta nousi, mutta vaikuttavuuslaskelmat muuttivat mielipiteeni positiiviseksi ratikalle. Kyse on tulevaisuuden hankkeesta, enkä halua olla torppaamassa tulevien sukupolvien tarvitsemia asioita.

Irja Tulonen, kok.

– Nyt jo näkee Lentävänniemen ja Hervannan päässä, että ihmiset eivät mahdu busseihin. Aamuruuhkassa viimeisillä pysäkeillä, kun tullaan Hervannasta valtaväylälle, bussit morjestelee, ettei mahdu busseihin. Siinä vaiheessa, kun ratikan runkolinja on valmis, tämä näkyy varmasti muuallakin. Tarvitaan joku, mikä ottaa ison massan pois ja senkin jälkeen vielä varmaan tarvitaan lisää busseja.

Kalle Hyötynen, vas.

– Perusteina hankkeen ekologisuus, sujuvuus, meluttomuus. Erityisesti pidän kaupunkirakenteen tiivistämisestä, tämänkin hankkeen seurauksena radanvarsi tulee rakentumaan tiiviiksi ja joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa.

Tarja Jokinen, sd.

– Ratikka on kaksikymmenvuotisen valtuustourani todennäköisesti tärkein tulevaisuusinvestointi. Se parantaa liikenteen sujuvuutta, mahdollistaa uusien kotien rakentamisen ja leikkaa päästöjä. Kohonneista kustannuksista huolimatta ratikka on kaupungille yhteiskuntataloudellisesti järkevä hanke, joka parantaa Tampereen viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Oras Tynkkynen, vihr.

Vastustajat korostavat kaupungin velkaa ja bussin mahdollisuuksia

– Ratikan alkuperäinen tavoitehinta ylittyy reilusti. Myös valtion lisärahoitus on epävarma lisääntyneisiin kustannuksiin. Tampereen kaupungin talous on huonossa kunnossa ja raideliikenne ei ole välttämätön tässä vaiheessa. Meillä on monia suuria investointeja jonossa ja mm. jätevedenpuhdistamo on syytä saada maaliin.

Satu Sipilä, kd.

– Kun katsotaan länsimetron ja kehäradan toteutunutta hintaa, niin meillä on vaara, että ensimmäisestä vaiheesta voi tulla jopa 560 miljoonan investointi. Sen takia pitää miettiä kovin tarkasti velkaantuuko kaupunki liikaa. Investointeja on nyt kasautunut. Ratikalla voisi olla paremmin tilaa, jos tunnelia ei oltaisi tehty ja luvattu Keskusareenalle rahaa.

Jari Heinonen, komm.

– Ratikka on kallis ja joustamaton vaihtoehto. Kumipyöräliikennettä kehittämällä ja reittejä miettimällä pystymme hyvin toimimaan Tampereen kokoisessa kaupungissa. Myös rakentamista voidaan reittien varteen kaavoittaa riippumatta siitä meneekö ratikkaa. Ratikka on kankea ja lisää vaihtoja, eikä palvele tasapuolisesti kuntalaisia.

Anne Liimola, sd.

– Bussivertailussa ei otettu huomioon dynaamisen hinnoittelun mahdollisuutta. Voisi ottaa mallia esimerkiksi VR:stä. Esimerkiksi ruuhka-aikojen ulkopuolella voisi bussilipun hinta olla 50 prosenttia halvempi, mikä ohjaisi joukkoliikenteen pariin.

Lassi Kaleva, ps.

Yle Tampereen kyselyyn vastasi maanantaihin 19.9. kello 18.00 mennessä 53 valtuutettua. Valtuusto päättää ratikan rakentamisesta kokouksessaan 24. lokakuuta.