Oikeusoppinut: Liian vähän poliittista tahtoa rasismin ehkäisyyn

Oikeustieteen professori Juha Lavapuro syyttää poliitikkoja passiivisuudesta ääriliikkeiden kitkemisessä Suomesta.

Kotimaa
Helsingin Asema-aukio muistotilaisuus 18. syyskuuta.
Helsingin Asema-aukion muistotilaisuus 18. syyskuuta.Berislav Jurišić / Yle
Juha Lavapuro
Juha LavapuroYle

Oikeusoppineet ovat viime päivinä kommentoineet ahkerasti Huominen ilman pelkoa (siirryt toiseen palveluun) -kampanjaa. Sen tavoitteena on järjestäytyneen rasismin yksiselitteinen kieltäminen ja kriminalisointi Suomessa. Taustalla on näkemys, että kansainväliset velvoitteet edellyttävät meiltä nykyistä tiukempaa suhtautumista järjestäytyneeseen rasismiin.

Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro ihmettelee, että valtiovalta Suomessa ei ole jo puuttunut rasististen liikkeiden toimintaan lakeja selkeyttämällä. Lavapuron mukaan rikoslainsäädännössä ja yhdistyslainsäädännössä rasismin vastainen viesti ei nykyisellään tule riittävän selväksi.

– En tiedä miksi valtio ei ole puuttunut asiaan. Suomen kansainväliset sopimukset edellyttävät meiltä sellaista lainsäädäntöä, jossa Vastarintaliikkeen tyyppinen toiminta kielletään yksiselitteisesti. Pitäisi selittää laittomaksi se, mitä Vastarintaliike tekee ja kieltää järjestöä toimimasta rotusyrjintää edistävällä ja yllyttävällä tavalla, Lavapuro sanoo.

Kyse poliittisesta passiivisuudesta

Lavapuro sanoo rasismin kitkemisen Suomesta edellyttävän ennen kaikkea poliittista tahtoa. Se ei ole toistaiseksi ole häikäissyt professoria, jonka mukaan yhden kansanedustajan tekemä aloite riittäisi asian etenemiseen eduskunnassa. Tällaista aktiivisuutta ei Arkadianmäellä ole nähty.

– Mielestäni tässä on pohjimmiltaan kyse poliittisesta passiivisuudesta. Asiaa ehkä halutaan peitellä ja piilotella, tai ei ainakaan haluta toimia aktiivisesti sen hyväksi, että Suomessa rasismi vähenisi merkittävällä tavalla, ja että varsinkin tällaisten ääriliikkeiden toimintaan puututtaisi kaikin mahdollisin keinoin.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander
Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari MelanderYle

Myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander peräänkuuluttaa lainsäädännön selkeyttämistä rasismin kitkemiseksi Suomessa. Hänen mukaansa lainsäätäjä ei nykyisellään välitä kansalaisille selkeää viesti toiminnan moitittavuudesta eikä siitä, että yhteiskunta suhtautuu torjuvasti rasistisiin tekoihin.

Melander osoittaa syyttävällä sormella oikeusministeriöön, joka katsoo olemassaolevan lainsäädännön olevan riittävä. Melander kirjoittaa Perustuslakiblogissa (siirryt toiseen palveluun):

"Jos rasististen järjestöjen toimintaa halutaan aidosti pitää moitittavana, vastaus, jonka mukaan toimintaan voidaan jo puuttua usean muunlaista käyttäytymistä kriminalisoivan rikoslain säännöksen avulla, ei yksinkertaisesti vakuuta. Syntyy pikemmin vaikutelma, että asiaan ei haluta aidosti puuttua."

Melander jatkaa: "Vuonna 2016 olisi vihdoin aika saattaa Suomen rikoslaki vastaamaan Suomen vuonna 1970 YK:n rotusyrjintäsopimuksen asettamia vaatimuksia."

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on vakuuttanut, että väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan laillisuus arvioidaan uudelleen.