Mittari, puhelin ja pumppu – keinohaima voi vapauttaa diabeetikon jo kymmenessä vuodessa

Tekniikka on jo olemassa, ja keinohaiman ensimmäisistä kokeiluista on saatu lupaavia tuloksia.

terveys
Havainnekuva keinohaiman toiminnasta.
Ns. keinohaima on verensokerimittarin, älylaitteen ja insuliinipumpun yhdistelmä, ja prototyypeissä nämä kolme yhdistyvät jo yhdeksi laitteeksi. Oman haiman tapaan laite tarkkailee sokeritasoa koko ajan ja toimii tarpeen mukaan. Valistuneen arvion mukaan se saadaan Suomeen kymmen vuoden kuluessa.Petri Aaltonen / Yle

Keinohaima ei ole ihmiseen upotettava "tekoelin", vaan oikeastaan kolmen teknisen laitteen yhdistelmä. Tarvittava tekniikka on jo olemassa, sanoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen.

– Keinohaima on ikään kuin verensokerimittari ja insuliinipumppu yhdistettynä, ja niiden välissä toimii niin sanottu älylaite. Mittari tarkkailee veren sokeritasoa, älylaite tulkitsee lukemaa ja antaa sitten insuliinipumpulle käskyn, kuinka toimia, havainnollistaa Tero Saukkonen.

Laite pistää insuliinia, jos sokeri on korkealla ja glukagonia, jos se on matalalla. Laitteesta hyötyvät varsinkin ne, joilla verensokeritaso heittelehtii kovasti. Saukkonen ennustaa, että kymmenen vuoden sisällä niitä käytetään myös Suomessa.

Havainnoi ja reagoi kuin oma haima

Verensokerimittari on diabeetikon arkipäivää jo nyt, ja monen ykköstyypin diabeetikon käytössä on pumppu insuliinin annostelua varten.

Insuliinikynällä pistetään potilasta.
Ykköstyypin diabeetikko käyttää nykyisin useimmiten joko insuliinikynää tai insuliinipumppua. Insuliinia tarvitaan, koska oma haima ei tuota sitä normaalisti.Rolf Vennenbernd / AOP

Jos ei voi tai halua käyttää pumppua, vaihtoehtona on yleensä niin sanottu insuliinikynä.

– Diabeetikko mittaa nyt itse verensokeritasonsa ja arvioi sen mukaan, paljonko insuliinia tarvitsee. Arvionsa mukaan hän määrittelee insuliinimäärän, ja pumppu annostelee sen elimistöön. Keinohaiman idea on siinä, että älylaite mittaa ja laskee koko ajan ja toimii aina kun se on tarpeen.

– Laitetta sanotaan keinohaimaksi, sillä se toimii hyvin samalla tavalla kuin ihmisen oma haima. Se havainnoi sokeritasoa kaiken aikaa, ja reagoi siihen niin kuin ihmisen omakin haima reagoi jatkuvasti, sanoo Tero Saukkonen.

Tavoitteena reiätön iho

Tero Saukkonen sanoo, että keinohaimasta menee toistaiseksi kaksi hyvin pientä osaa ihon alle.

Insuliini on valkuaista sisältävä hormoni, joten se ei kestä saunaa.

Tero Saukkonen

– Sokeritasoa mittaava sensori on pieni, ihon alle menevä metalliliuska. Toinen on sitten hyvin pieni kanyyli, pienenpieni muoviputki jota pitkin insuliini menee ihon alle. Tavoitteena on, ettei ihoon tarvitsisi tulevaisuudessa tehdä enää lainkaan reikiä, mutta se on vasta tavoite.

Saukkosen mukaan näiden pienten sensoreitten kanssa voi mennä suihkuun ja uimaan.

– Sensorit kestävät esimerkiksi suihkun, mutta koska insuliini on valkuaista sisältävä hormoni, se ei kestä esimerkiksi saunan kuumuutta. Kuumassa laite pitää ottaa pois.

Luotettava laite, jopa ihmistä parempi

Diabeetikon pitää uskaltaa luottaa laitteen toimintaan, sillä sekä matala että korkea verensokeri on vaaraksi.

– Luotettavuus on ehdottomasti tärkein kysymys, ja ensimmäiset lyhyet tutkimusjaksot sen kotikäytössä näyttävät hyvältä. Tulokset ovat olleet erittäin lupaavia.

Laite on voi joskus olla jopa parempi sokeritason säätäjä kuin ihminen itse.

Tero Saukkonen

– Jopa niin, että laite on pystynyt säätämään verensokeritasapainoa paremmin kuin ihminen itse. Siitä on hyötyä erityisesti niille diabeetikoille, joilla on kovin heittelehtivä sokeritaso: väliin verensokeri on kovin korkea, väliin käydään kovin alhaisissa lukemissa, Tero Saukkonen sanoo.

Miettivää tutkijoille vielä riittää siinä, miten laite "pärjää" kun diabeetikko tekee jotakin arkirutiineista poikkeavaa. Esimerkiksi rankka urheilutreeni saattaa laskea verensokeria niin äkkiä, että veren sokeritaso pääsee liian alhaiseksi ennen kuin laite hoksaa reagoida. Tai toisin päin: jos luvassa on kunnon kekkerit, herkkuruokia tulee syödyksi enemmän kuin tavallisesti, jolloin verensokeri voi nousta liian korkeaksi.

– Tämä ongelma täytyy ratkaista. Voisiko ihminen itse antaa laitteelle pienen vinkin, että tulossa on tavallista kovempi rasitus tai normaalia runsaanpi energiamäärä, Tero Saukkonen pohtii.

Alan tutkijoiden tavoite on yhä pystyä parantamaan itse diabetes.

diabeteslääkäri Tero Saukkonen

Saukkonen sanoo nähneensä keinohaiman prototyyppejä. Tutkijoiden haaveena on kuitenkin edelleen löytää parannuskeino itse sairauteen.

– Tämä laite ei missään tapauksessa lopeta tutkimusta, jonka tavoitteena on edelleen löytää parannuskeino joskus tulevaisuudessa. Olen työskennellyt diabeteksen kanssa pitkään, ja kyllä se on alan tutkijoiden yleinen tavoite pystyä parantamaan itse sairaus esimerkiksi kantasoluista muokkaamalla ja siiirtämällä, Tero Saukkonen sanoo.