Eläkeikäiset innostuivat opiskelusta – 76-vuotias psykologian ylioppilas: "Aivot toimivat edelleen"

Esko Kukkonen palasi lukioon seitsemänkymppisenä ja jatkaa opintojaan yliopistossa – kuten moni muukin eläkeikäinen.

opiskelu
Esko Kukkonen 76v., psykologian ylioppilas
Markus Sjöberg

76-vuotias Esko Kukkonen on eläkeläinen ja yliopisto-opiskelija. Kolme vuotta sitten Kukkonen suoritti ylioppilastutkinnon, joka oli nuoruuden pyörteissä jäänyt kesken.

Tutkinnon jatkaminen alkoi Kukkosen tyttären ideasta. Tytär kannusti eläköityneen myyntijohtajan jatkamaan tutkintoa, ja lopullisen sysäyksen antoi Rautalammin lukion rehtori Eeva Ruotsalainen.

Kukkonen opiskeli suurimman osan ajasta itsenäisesti kotoa käsin.

Opettajien ja oppilaiden välinen kommunikaatio on nykyään molemminpuolista.

Esko Kukkonen

Iäkkäät jatkavat opintojaan

Kukkonen ei ole ainoa, joka on innostunut opiskelemaan vanhoilla päivillään. Itä-Suomen yliopistossa yli 63-vuotiaiden opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2012 yli 70 prosentilla.

Kun lukuvuonna 2012–13 yliopistossa opiskeli noin 350 yli 63-vuotiasta, kuluvana lukuvuonna määrä on kivunnut jo liki 600:een.

– Syynä voi olla se, että vanhempia ikäluokkia paremmin koulutetut suuret ikäluokat ovat jääneet tai alkavat jäädä eläkkeelle. Heillä on jo monesti perustason tutkinto ja kiinnostusta jatkaa yliopisto-opintoja, Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä spekuloi.

Paluu lukioon jännitti

Esko Kukkosella ei ollut kuitenkaan edes ylioppilastutkintoa taskussaan, vaan hänen piti palata takaisin lukion penkille. Lukiomaailma oli muuttunut paljon 50 vuodessa.

– Opettajien ja oppilaiden välinen kommunikaatio on nykyään molemminpuolista. Se on hyvä, että lapsi pystyy kertomaan mielipiteensä, Kukkonen toteaa.

– Asiat ovat menneet ennen muuta hyvään suuntaan. Ennen koulussa ei annettu edetä ja ajatella itse, Kukkonen summaa.

Muut oppilaat suhtautuivat yli 50 vuotta vanhempaan opiskelutoveriinsa luontevasti, vaikka Kukkosta itseään jännitti alussa paljon. Lopulta esimerkiksi ryhmätöiden tekeminen sujui mallikkaasti ikäerosta huolimatta.

Valmiuksia monelle alalle

Iäkkäät opiskelevat Itä-Suomen yliopistossa eniten hoitotiedettä, terveyshallintotiedettä ja kasvatustiedettä. Myös sosiaalipolitiikka, kansanterveystiede ja ympäristötiede ovat suosittuja.

– Hoitotiedettä ei pääsekään opiskelemaan ilman aiempaa alan koulutusta. Ehkä nuo muut ovat suosittuja siksi, että ne ovat monelle alalle valmiuksia antavia koulutuksia, Itä-Suomen yliopiston opintopalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen arvelee.

Kukkonen puolestaan valitsi psykologian, jota hän on opiskellut avoimessa yliopistossa. Hänellä on nyt perusopinnot kasassa ja jatko-opinnotkin on aloitettu.

– Psykologia kiinnostaa erityisen paljon ehkä siksi, että lukiossa opettajani osasi käsitellä myös meitä vanhempia oppilaita. On lisäksi kiinnostavaa opiskella, miksi ihmiset ajattelevat tietyllä tavalla, Kukkonen perustelee.

Opiskelu kannattaa aina

Lähes puolet Itä-Suomen yliopistossa opiskelevista yli 63-vuotiaista suorittaa tohtoritutkintoa. Heidän määränsä on noussut neljässä vuodessa 149:stä 261:een.

– Aika luonnollista on, että suoritetaan tohtorintutkintoa. Eläkkeellä on aikaa ruveta taas paneutumaan opiskeluihin ja halutaan toteuttaa haaveet tohtorintutkinnosta, Widgrén-Sallinen pohtii.

Jylhän mukaan yliopistoissa voi olla eroja siinä, kuinka ne suhtautuvat eläkeikäisten opiskeluun. Yleisesti ottaen Jylhä korostaa, että kaikella opiskelulla on aina arvoa – kunhan ikääntyneet eivät vie nuorempien opiskelupaikkoja.

– Jos opintopaikkoja on vähän tai rajoitetusti, kannattaa miettiä, onko hyödyllistä kouluttaa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole pitkää työuraa edessään. Toisaalta iäkkäiden kouluttaminen käy yksiin sen kanssa, että halutaan pidentää työuria. Voihan olla, että he jaksavat töissä vielä monia vuosia, Jylhä pohdiskelee.

Kukkosella ei ole eläkeläisenä enää paineita valmistua eikä päästä osaksi työelämää, vaan opiskelu on hänelle lähinnä harrastus. Kukkonen kannustaa myös ikätovereitaan tarttumaan uudelleen oppikirjaan ja sivistämään itseään.

– Siten ainakin tiedät, että pystyt oppimaan. Aivot toimivat edelleen. Opiskelu myös avartaa näkemystä ympäristöstä, Kukkonen tuumaa.