Väsyneet äidit avautuvat netissä – ilot ja surut jaetaan kohtalotovereiden kanssa

Iloista, murheista ja arjen haasteista puhutaan sosiaalisen median mammaryhmissä suoraan. Jos huoli toisen jaksamisesta kasvaa liian suureksi, on joukossa usein myös niitä, jotka eivät epäröi viedä asiaa eteenpäin – vaikka lastensuojeluun.

äitiys
Nuori äiti lapsi sylissään
Jukka Eskanen / Yle

Sari Mäkeläinen, Erja Weckström ja Sanna Ahola ovat toisilleen tuntemattomia, mutta silti niin tuttuja. He ovat päätyneet osaksi toistensa elämää sattuman kautta. Samaan aikaan syntyneet lapset saivat äidit liittymään Facebookin mammaryhmään jakamaan tuntojaan odotusaikaan ja lasten kasvuun liittyen.

Mammaryhmästä on tullut kiinteä osa naisten elämää. He saavat sieltä paljon vertaistukea. Ryhmässä nauretaan ja itketään yhdessä. Yleensä puheenaiheet ovat arkisia, joskus jopa varsin kevyitä. Välillä väsymys tai suurempi murhe ottavat vallan. Tällaisissa tapauksissa ryhmän 200 naista ovat valmiita auttamaan. Mäkeläinen, Weckström ja Ahola voivat yhtä lailla olla auttajan tai autettavan asemassa. Sillä ei oikeastaan ole merkitystä. Toimivassa mammaryhmässä kaikki koetaan yhdessä.

Tuntuu siltä kuin nämä netin ystävät olisivat tulleet kotiini.

Sanna Ahola

– Olen ollut pitkään kotiäitinä. Tämä on hyvä tukikanava. Tuntuu siltä kuin nämä netin ystävät olisivat tulleet kotiini. Olen voinut jakaa heidän kanssaan kaikki ilot ja surut. Meillä on hyvä luottamussuhde, Sanna Ahola kertoo.

Vaikka Ahola painottaa luottamussuhteen merkitystä, tietää hän, että aina ryhmäläisten taidot eivät riitä kiperien tilanteiden ratkomiseen.

– Avunhuutonsa ryhmään kirjoittava ymmärtää varmasti, että eteen voi tulla myös oikean elämän puuttuminen tilanteeseen. Tietenkin me kaikki yritämme auttaa siinä hetkessä, mutta jos tilanne on vakava, on ryhmän sisältä otettu yhteyttä myös lastensuojeluun.

Itse ei välttämättä huomaa tarvitsevansa apua

Sari Mäkeläinen ei häpeä myöntää, että hän on ollut vaikeissakin tilanteissa. Kolmivuorotyötä tekevä yksinhuoltajaäiti on ollut välillä niin väsynyt, ettei ole tiennyt miten voimat riittävät seuraavaan päivään.

– Jos on vaikea hetki, saatan pyytää ryhmästä apua ja tsemppausta. Itse ei välttämättä sellaisessa tilanteessa huomaa, jos tarvitsee enemmänkin apua. On hyvä, että joku muu huomaa sen. Minäkin olen saanut ryhmän ulkopuolista apua perhetyöntekijältä.

Itse ei välttämättä huomaa, jos tarvitsee enemmänkin apua.

Sari Mäkeläinen

Aina ongelmien jakaminen netissä ei ole helppoa. Mäkeläinen on saanut myös lokaa niskaansa.

– Ensimmäisessä äitiryhmässä pahoitin mieleni, mutta kyse saattoi olla myös väärinymmärryksestä. Kun ihmiset ilmaisevat itseään kirjoittamalla, he eivät välttämättä tarkoita sitä niin kuin muut ymmärtävät. Nykyisessä ryhmässä tätä ongelmaa ei ole ollut. Sen henki on auttavainen eikä yhtään tuomitseva.

Tulkintaa ja väärinkäsityksiä

Riski väärinkäsityksestä ja mielensäpahoittamisesta on aina olemassa, kun lukija tulkitsee tekstiä. Väestöliiton psykologi Suvi Laru toivoo, että keskusteluun osallistujat muistaisivat sen ennen oman mielipiteensä muodostamista.

– Ihmiset sanoittavat tunteitaan eri tavoin. Kirjoitettu viesti voi saada ikävämmän kaiun kuin puhuttu viesti, johon kuuluvat mukaan myös eleet ja ilmeet. Sanoisin silti, että aina kun huoli herää, kannattaa asia viedä eteenpäin ja pyytää apua asiantuntijoilta.

Vaikka mammaryhmissä harvoin on asiantuntijoita paikalla, voi niistäkin olla Larun mukaan monelle apua.

– Monet kotona olevat vanhemmat saattavat kokea vahvaa yksinäisyyttä ja kohtaaminen verkon kautta voi olla helpoin tapa jakaa asioita. Vertaistuki perustuu siihen, että keskustelussa on mukana ihmisiä, jotka ovat kokeneet samoja tunteita.

Asiantuntijoita ja vertaistukea

Sopivan ryhmän löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi. Useiden mammaryhmien keskusteluihin osallistuva Erja Weckström toivoo, että ryhmistä kerrottaisiin jo äitiysneuvolassa.

– Neuvolat eivät ole kartalla näistä ryhmistä. Kaikilla ei ole lähiympäristössä toimivaa verkostoa ja netin ryhmät olisivat oiva tapa tutustua ihmisiin – jos äidit vain tietäisivät niistä.

Jos omien tunteiden jakaminen ennestään tuntemattomalle joukolle tuntuu vaikealta, voi netissä liittyä myös asiantuntijavetoiseen ryhmään. Sellaisia löytyy monista järjestöistä, muun muassa Väestöliitolta.

Viranomaisten ja järjestöjen vetämillä ryhmillä on omat hyvät puolensa, sillä vastassa on silloin aina asiaan perehtynyt henkilö ja keskustelut ovat usein moderoituja. Sosiaalisen median mammaryhmät ovat Weckströmin mukaan silti tarpeellisia, koska niissä ollaan hereillä myös virka-ajan ulkopuolella.

En jättäisi ketään silloin yksin ajatustensa kanssa.

Erja Weckström

– Purkaukset tulevat usein sellaiseen aikaan, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja äiti saa hengähdystauon raskaan päivän jälkeen. En jättäisi ketään silloin yksin ajatustensa kanssa.

Lue myös äitien uupumuksesta kirjan kirjoittaneen Hanna Lehtosen tarina (siirryt toiseen palveluun).