Varastettu kirkonkello kumisi tarinoissa – löytyi Venäjältä satoja vuosia myöhemmin

Manamansalon kello anastettiin Venäjälle 1580-luvulla. Kyseessä oli ensimmäisen nykyisen Kainuun alueen kirkonkello, joka kuului Oulujärven erämaaseurakunnalle.

kulttuuri
Manamansalon kirkon kello, joka vietiin sotasaaliina Venäjälle 1500-luvun lopussa.
Manamansalon kello vietiin sotasaaliina Venäjälle rappasodissa 1500-luvun lopulla.Jouni Heikkinen

"Kalkatus tietää vain sotia ja surua" – näin kainuulaiset tapasivat sanoa äänestä, joka huhujen mukaan kaikui Oulujärven Rusilanlahden pohjasta.

Tarinat kertoivat, että pohjalla kumisi Manamansalon kello. Venäläiset olivat anastaneet kellon sotasaaliina 1580-luvulla Oulujärven erämaaseurakunnasta ja pohdittiin, että se olisi ryöstäjien matkassa tipahtanut järven pohjaan.

Sitä jopa kaiveltiin liejupohjasta yhä 1950-luvullakin metallietsimillä, kun Otanmäen kaivos aloitti toimintansa. Tuolloin vesi oli matalalla.

Turhaan, sillä tarinat olivat tyystin väärissä, kertoo professori ja tietokirjailija Reijo Heikkinen. Kello oli tuotu Heikkisen mukaan Solovetskin luostariin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1596. Suomessa tämä hoksattiin vasta 1970-luvulla.

Kun selvisi, että kello on Solovetskissa, niin tehtiin esitys, että kello ostettaisiin takaisin tänne Kainuuseen

Reijo Heikkinen

– Kysymys oli ryöstöretkistä. Vietiin kaikki sellainen, mikä oli arvokasta. Metallit olivat tuohon aikaan hyvin arvokkaita, Heikkinen kuvailee.

Alun perin taistelut olivat alkaneet, kun Pähkinäsaaren rauhan raja rikottiin, koska Savosta ryhdyttiin muuttamaan nykyiselle Kainuun alueelle, joka tuolloin kuului Venäjälle. Tästä seurasi sota, jolloin Oulujärven asutus hävitettiin.

Kello koetettiin hankkia takaisin Kainuuseen

Heikkisen mukaan Manamansalon kello oli suuri, jopa 93 senttiä korkea. Kelloa kiertää osin saksankielinen ja osin latinankielinen kirjoitus.

Esine kulkeutui Oulujärven erämaahan, alueen ensimmäiseen kirkkoon Manamansaloon. Heikkinen sanoo, että kelloa on tutkittu ja siitä on löydetty vuosiluku 1417 ja muita hakkuita, joista on voitu päätellä kellon olevan alun perin Keski-Euroopasta.

– Kun selvisi, että kello on Solovetskissa, tehtiin esitys, että kello ostettaisiin takaisin tänne Kainuuseen. Mutta venäläiset eivät siihen suostuneet, Heikkinen sanoo.

Solovetskin luostari Vienanmerellä Venäjällä
Manamansalossa soinut kello sijaitsee nykyisin Solovetskin luostarin pihalla.Jouni Heikkinen

Kainuusta kelloa kävi katsomassa työmatkan ohessa vuonna 1990 nykyinen Koti-Kajaanin päätoimittaja, Simo Hyttinen. Hän kertoo, ettei olisi kokenut järkeväksi, että kello olisi siirretty takaisin Kainuuseen.

– Olen lähinnä sillä kannalla, kuten monet museotutkijat ovat olleet, että jos ryöstettyä tavaraa ruvetaan siirtämään rajojen yli mitä sodassa on viety ja tuotu, niin se olisi loputon ruljanssi, Hyttinen pohtii.

Manamansalon kellon näkeminen oli sykähdyttävää.

– Saattoi olla melko varma siitä, että kovin moni suomalainen ei ollut kelloa nähnyt ennen meitä, sen jälkeen kun se Manamansalosta ryöstösaaliina vietiin.

Kainuun itäraja pitänyt kutinsa

Saarella sijaitsevan Solovetskin luostarissa kello ei ole kilkattanut toviin. Tällä hetkellä se sijaitsee luostarin pihalla.

Professori Reijo Heikkinen arvioi, että asiaan saattaa vaikuttaa se, että kello on kärsinyt vaurioita.

– Ei tarvitse olla kuin pieni hiusmurtuma, niin ääni ei ole sellainen kuin toivotaan. Yleensä sellainen kello laitetaan haaskuuseen, sulatetaan ja siitä valetaan uusi kello, Heikkinen sanoo.

Kellon sijoituspaikalle voi olla muitakin vaihtoehtoja kuten se, että kellon on nähty olevan ortodoksisessa maassa väärästä uskontokunnasta.

Siellä soivat kuitenkin toiset kellot

Reijo Heikkinen

Sota loppui, kun Täyssinän rauha solmittiin vuonna 1595. Alue siirtyi Ruotsin vallan alle ja Oulujärven alue asutettiin uudestaan. Kainuu sai alkunsa.

Heikkinen pohtii, että Kainuun kohdalta itäraja on yhä suurelta osin paikoillaan.

– Täytyy muistaa, että itäraja on 1 300 kilometriä pitkä. Pohjois- ja eteläpäässä on tapahtunut muutoksia, mutta tässä keskivaiheilla rajalinja on pysynyt melko samanlaisena, Heikkinen sanoo.

Osa kellon historiasta yhä arvoitus

Kaikkia Manamansalon kellon vaiheita ei yhäkään tiedetä, Heikkinen korostaa.

Esimerkiksi se, kuinka kello on aikoinaan kulkeutunut Suomeen ja missä kello matkasi 15 vuoden ajan ennen kuin se päätyi Solovetskin luostariin.

Kellosta on toteutettu Suomessa myös kopio. Lisäksi Manamansalossa on muistomerkkikirkko, joka sijaitsee Oulujärven seurakunnan kirkon paikalla.

– Siellä soivat kuitenkin toiset kellot, Heikkinen sanoo.