Keski-ikäinen: vielä ehdit ehkäistä muistisairauden puhkeamista

Ensin hyvät uutiset: yhä harvempi sairastuu muistisairauteen vanhana. Sitten huonot uutiset: muistisairauksiin ei vieläkään ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksiin sairastuu joka vuosi yli 14 000 suomalaista.

terveys
Joogaliikuntaa voimistelusalissa.
Liikunnalla tiedetään olevan edullisia vaikutuksia aivoihin.Yle

Etenevät muistisairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti, rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Parantavaa hoitoa on etsitty vuosikymmenet. Uusin lääke tuo toivoa niille, joilla on geneettinen riski sairastua Alzheimeriin.

Liikunnalla on aivan varmasti edullisia vaikutuksia aivoihin.

Timo Strandberg, geriatrian professori

– Uusinta ovat biologiset lääkkeet, joilla pystytään vaikuttamaan amyloidi- ja TAU-proteiinin kertymiseen aivoissa ja sitä kautta estämään tautia, sanoo geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta.

– Valitettavasti lääke kohdistuu hyvin pieneen Alzheimer-potilaiden joukkoon, lähinnä niihin, joilla on syntymästä saakkaa geneettinen alttius proteiinin kertymiseen.

Suurin osa sairastuneista on yli 75-vuotiaita, joille uudesta lääkkeestä ei ole hyötyä. Heidän sairauttaan hoidetaan oireiden mukaisilla lääkkeillä ja kuntoutuksella. Alzheimerin lisäksi yleisiä muistisairauksia ovat vaskulaarinen dementia, otsa-ohimolohkorappeuma ja Lewyn kappale -tauti.

Terveet elämäntavat ehkäisevät muistisairauksia

Koska parannusta Alzheimeriin tai muihin muistisairauksiin ei toistaiseksi ole, on huomio käännettävä sairauden ennaltaehkäisyyn. Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan aiempaa harvempi sairastuu muistisairauteen vanhetessaan. Näin on käynyt 20 viime vuoden aikana muun muassa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

Geriatrian professori Timo Strandberg selittää hyvää kehitystä sydän- ja verisuonitautien paremmalla hoidolla ja terveiden elämäntapojen yleistymisellä.

Kolesterolin ja verenpaineen hoitaminen ovat ehdottoman tärkeitä.

Timo Strandberg, geriatrian professori

– Tiedetään, että liikunnalla on aivan varmasti edullisia vaikutuksia aivoihin. Aivojumpallakin on vaikutuksia. Etenkin jos muistitoiminnot ovat jo alkaneet heikentyä, kannattaa käyttää aivoja. Ruokavalio sekä korkean kolesterolin ja verenpaineen hoitaminen ovat ehdottoman tärkeitä.

Strandberg patistaa terveeseen elämään viimeistään keski-iässä.

– Näkisin kaikkein suurimpana haasteena Alzheimerin taudin ehkäisyn. Suurin osa Alzheimer-potilaista on vanhoja ja heillä valtimomuutokset vaikuttavat tautiin. Hyvä uutinen on, että meillä on hyviä konsteja ehkäistä valtimotauteja. Mutta se [terveet elämäntavat] pitää aloittaa keski-iässä tai viimeistään siinä vaiheessa, kun riski Alzheimerin tautiin näyttäisi olevan olemassa.

Sairaus järkyttää sekä potilasta että läheisiä

Vaikka eläisi kuinka terveellisesti, voi silti sairastua muistisairauteen. Keskivaikea tai vaikea muistisairaus on Suomessa noin 93 000 ihmisellä. Lisäksi lievästä muistisairaudesta kärsii noin 100 000 suomalaista.

Jos muistitoiminnot ovat jo alkaneet heikentyä, kannattaa käyttää aivoja.

Timo Strandberg, geriatrian professori

Muistisairaus koskettaa syvästi myös potilaan perhettä ja ystäviä. Uusi elämäntilanne voi järkyttää ja ahdistaa. Sairastuneen persoona voi muuttua ja ystävät kaikota, koska eivät tiedä, miten muistisairaan kanssa seurustellaan.

Mieti hetki itse: miltä sinusta tuntuisi, jos sairastuisit? Miten haluaisit itseäsi kohdeltavan? Monelle se tärkein pyyntö saattaa olla hyvin yksinkertainen: älkää jättäkö minua yksin, jos sairastun.

Aiheesta lisää:

Ohjeita muistisairaan kohtaamiseen löydät Akuutin sivuilta.

Katso koskettavat lyhytdokumentit muistisairautta potevan Ailin ja hänen tyttärensä Tuulan elämästä.