Sähköiset yo-kirjoitukset kovan harjoittelun takana – älykännykkäsukupolvi kompastuikin tietokoneen näppäimistöön

Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat pikkuhiljaa kokonaan sähköisiksi. Oppilaitoksissa sähköisiä kirjoituksia on harjoiteltu jo pitkään ja yllättäen perustietokoneen käyttö onkin ollut hankalaa nuorille.

tietokoneet
Sormet näppäimistöllä
YLE

Vaasassa Lyseon lukiossa sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on harjoiteltu yli vuosi. Kurssikokeita on tehty tietokoneella toistasataa ja virallisesti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia harjoiteltiin viime keväänä.

Opettajia ja oppilaita sähköisten kirjoitusten maailmaan on opastanut Vaasan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan pedagogi Peter Ahlroos. Hän on huomannut, että monelle nuorelle tietokone on jäänyt vieraaksi.

– Ei ole itsestäänselvyys, että nuoret osaisivat esimerkiksi käyttää office-ohjelmia ja varmaan johtuu siitä, ettei tietokonetta käytetä enää niin paljon. Kännykällä tehdään paljon ja sometus hoidetaan sillä, pohtii Ahlroos.

Myös muut opettajat ovat tehneet samankaltaisia havaintoja. Maolin eli matemaattisten aineiden opettajien liiton puheenjohtaja , lehtori Leena Mannila kertoo, että oppilaat ovat todenneet tietotekniikan harjoittelemisen sähköisiä ylioppilaskokeita varten olleen tarpeellista.

Mannila jatkaa, että opetussuunnitelmassa ei ole tietotekniikkaa erikseen mainittuna oppiaineena vaan sen hyödyntäminen on jokaisen opettajan itse mietittävä.

– Nyt mennään eräänlaista murrosvaihetta. Esimerkiksi nyt lukion ensimmäisen vuoden matematiikan ryhmäni käyttää tietokonetta koko ajan, mutta toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla kone on ollut käytössä vähemmän, sanoo Mannila, joka opettaa matemaattisluonnontieteellisiä aineita Eurajoen lukiossa.

Perusasiat opeteltava

Vaasan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan pedagogi Peter Ahlroos kertoo, että harjoitusten aikana selvisi, että tietokoneen käytössä oli lähdettävä perusasioista.

– Koneet olivat uudet eli niitä ei oltu käytetty ennen ja ihan siitä lähdettiin, että virtanäppäin, sulkeeko koneen vai laittaako sen lepotilaan. Mistä saa isot kirjaimet ja mikä on shift-näppäimen ja nuolinäppäimen ero, listaa Ahlroos.

Usb-tikun nuoret tiesivät mutta miten se avataan koneessa olikin sitten vieraampaa. Tietokone ei ole nuorten jokapäiväinen väline ja on selvä, etteivät sen toiminnot ole tuttuja. Toisin oli vielä joitakin vuosia sitten.

Nuorten ja vanhempien tietotekniset taidot erilaisia

Mutta ovatko vanhemmat nyt lapsiaan kätevämpiä tietokoneen käytössä? Peter Ahlroos vastaa diplomaattisesti.

– Me osataan eri asioita. Ehkä se mitä vanhempi sukupolvi näkee hyötykäyttönä on se, että käytetään näppäimistöä ja näitä toimisto-ohjelmia ja sitä ehkä odotetaan myös nuorilta. Nuoret näkevät hyötykäytön toisella tavalla. Heille se on chattailua ja muun tyyppistä viestintää, ei välttämättä sitä tekstin perinteistä tuottamista, sanoo Ahlroos.

Harjoitus on tehnyt mestareita ja Ahlroos kertoo, että opetuksen jälkeen nuoret kyllä osaavat konetta käyttää. Kenenkään koe ei ole siis tähän tyssännyt.