Professorin näkemys maakuntauudistuksesta: "Eihän tässä kansalaisnäkökulma juhli"

Teoriatasolla puhutaan demokratian lisäämisestä ja itsehallinnosta. Käytännössä tehokkuus edellyttää palvelujen keskittämistä ja etäännyttämistä tavallisesta kansalaisesta.

Kotimaa
Kontinkankaan hyvinvontikeskus Oulussa
Oulun palveluverkkouudistuksessa voi jo nähdä maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeisen Suomen. Oulun keskustan asukkaiden palvelut keskitettiin Kontinkankaalle muutaman kilometrin päähän keskustasta valtatien toiselle puolelle.Arto Veräjänkorva / Yle

OuluMaakuntauudistukseen perehtynyt aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta ei ole kovin vaikuttunut uudistuksen demokratiaa lisäävistä vaikutuksista tai ylipäätänsä merkityksestä tavalliselle kansalaiselle.

– Eihän tässä kansalaisnäkökulma juuri ole juhlinut, tiivistää Katajamäki.

Lausuntoja luvassa satoja

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen maakuntauudistuksen esittelykierros

Ei tässä mitään suurta demokraattista irtiottoa tule tapahtumaan.

Hannu Katajamäki

maakunnissa on lähes finaalissa. Syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella ovat vuorossa viimeiset tilaisuudet asutun Suomen ääripäissä Kainuussa ja Uudellamaalla. Lausuntoja odotetaan kertyvän paljon.

– Kunnanvaltuustoissa asiaa käsitellään loka-marraskuussa ja uskoisin että marraskuun puoleenväliin mennessä saamme tästä 500 - 600 lausuntoa, arvioi Vehviläinen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriön elokuun lopussa lausunnolle lähettämän sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnokseen sisältyvät keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki. Lausuntoaikaa on kymmenen viikkoa 9. marraskuuta saakka.

Kunnalliskentässä kuohuu vielä pitkään

Vehviläisen mukaan eniten kierroksella on keskusteltu maakuntien itsehallinnon asteesta, valtion ohjauksesta, maakuntien ja kuntien välisestä suhteesta, omaisuusjärjestelyistä sekä pelastus- ja ympäristöhallinnosta. Pääkaupungin pyytämä ja mahdollisesti saama erikoiskohtelu koetaan vaikeaksi kunnallispoliitikkojen keskuudessa muualla maassa.

Ei tarvitse olla suuri guru voidakseen sanoa, että seuraavat puolitoista vuotta kuntakentässä käydään aika voimallista keskustelua tästä uudistuksesta.

Anu Vehviläinen

Ennen uudistuksen voimaantuloa 2019 käydään sekä kuntavaalit 2017 että maakuntavaalit tammikuun lopussa 2018.

– Ei tarvitse olla suuri guru voidakseen sanoa, että seuraavat puolitoista vuotta kuntakentässä käydään aika voimallista keskustelua tästä uudistuksesta, toteaa Vehviläinen.

Oikeudenmukaista kohtelua kaivataan

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell näkee monen kunnallisvirkamiehen tavoin uudistuksessa monia ongelmia, joihin pitäisi löytää oikeudenmukainen ratkaisu.

– Tätä uudistusta valmistellaan puhtaasti maakuntien näkökulmasta. Täytyisi ottaa huomioon myös mitä kunnissa tapahtuu. Kuntien omaisuudella ei ole tässä tapauksessa perustuslain suojaa. Se on kohtuutonta.

– Riippuen siitä miten toiminnot on järjestetty, tämä uudistus kohtelee niitä eriarvoisesti ja se ei ole oikein. Lainsäädännön pitäisi perustua oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, on Weisellin peruspointti.

Uudistus kohtelee kuntia hyvin eri tavoin

– Muutos ei ole millään tavalla merkittävä yhteistoiminta-alueisiin menneiden pienten ja keskisuurten kuntien kannalta. Erityisen suuri vaikutus tällä uudistuksella on isoihin

Tätä uudistusta valmistellaan puhtaasti maakuntien näkökulmasta. Täytyisi ottaa huomioon myös mitä kunnissa tapahtuu. Kuntien omaisuudella ei ole tässä tapauksessa perustuslain suojaa. Se on kohtuutonta.

Jukka Weisell

kuntiin jotka ovat itse hoitaneet periaatteessa kaiken, toteaa Weisell.

Samaa sanoo pienen pohjoispohjalaisen Siikalatvan kunnan kunnanjohtaja Pauli Piilma.

– Tämä uudistus vie meiltä kustannuksia enemmän kuin tuloja. Jäljelle jää sivistys- ja kulttuuri, kaavoitus sekä elinkeinopolitiikka. Niihin me aiomme Siikalatvalla panostaa, tiivistää Piilma.

Entäpä tavallinen ihminen ?

Mitä tämä uudistusvyyhti sitten tarkoittaa tavallisen kansalainen kannalta ?

Weisell näkee Oulun sote-palveluiden keskittämisessä suurempiin yksiköihin koko maan tulevaisuuden.

– Oulussa sote-palveluita on jo kehitetty siihen suuntaan, mikä tulee loppujen lopuksi olemaan myös tämän uudistuksen lopputuloksena. Joudutaan pohtimaan palveluverkkoa. Ehkä tyhmästikin olemme tehneet sitä jo etukäteen, mutta luulen, että se ei arjen elämään vaikuta.

Kauas palvelut karkaavat

Tästä ollaan Oulun syrjäalueilla eri mieltä. Palvelut ovat kyllä karanneet kauemmaksi.

Eihän tässä kansalaisnäkökulma juuri ole juhlinut.

Hannu Katajamäki

Aluetieteen professori Hannu Katajamäki on Weisellin linjoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään jatkossa etäämmälle käyttäjistä. Erikoissairaanhoito keskittyy.

Muutokset tulevat olemaan niin suuria, että ne näkyvät jossakin vaiheessa myös kansalaisten tasolla.

– Muilta osin maakunnille siirtyvät tehtävät, kuten valtionhallintoon ja aluekehittämiseen liittyvät tehtävät ovat tähänkin asti olleet aika kaukana tavallisen kansalaisen arjesta, toteaa Katajamäki.

Voivatko ihmiset vaikuttaa?

Myös demokratiakysymykseen aluetieteen professori ottaa varovaisesti kantaa. Suorilla vaaleilla valitseminen on demokratiaa, mutta koko maakuntapolitiikka on vielä kirjoittamaton lehti.

– Se on vaikea kysymys. Uusien maakuntien tärkein tehtävä on sote-palveluiden järjestäminen. Nyt kun niillä ei ole veronkanto-oikeutta, rahat tulevat valtiolta ja valtionohjaus tulee olemaan vahvaa, Katajamäki sanoo.

Hänen mukaansa valtion ohjauksen on ainakin aluksi oltava hyvin tiukkaa myös uudessa järjestelmässä, jotta päästään tavoiteltuihin säästöihin.

– Ei tässä mitään suurta demokraattista irtiottoa tule tapahtumaan, linjaa professori.

Demokratian läheisin taso muuttaa luonnettaan

Jos ja kun verotusoikeus jossain vaiheessa tulee, tilanne voi muuttua. Toisaalta se johtaisi siihen, että kuntien vahvaa autonomiaa siirtyisi maakunnille. Vielä veronkanto-oikeutta ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Jos olisi menty maakuntaveroon, olisi ajauduttu umpikujaan. Tämän suhteen oululainen veronmaksaja voi olla vähän rauhallisemmalla mielellä. Maakuntavero vaikuttaisi isosti nimenomaan Oulun kaupunkiseudulla.

Jukka Weisell

Demokratiaa ei välttämättä lisää se, että kansalaisia lähinnä oleva hallinnon taso, kunta muuttaa uudistuksen myötä luonnettaan.

– Kunnan rooli muuttuu ihan toiseksi, se on kansalaisten kannalta näkyvä asia. Kunnallisihmiset ovat vähän pulassa, kun tietävät, että kuntien rooli muuttuu totaalisesti. Siksi takerrutaan elinkeinopolitiikkaan ja elinvoimaan, jotka ovat aika epäselviä asioita. Mitä kamalan paljon uutta näissä asioissa kunnalle voisi tulla, pohtii Katajamäki.

Valtaosa kunnallisverosta katoaa

Kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan uudistuksessa 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja näin saadaan valtaosa 11,3 miljardia euroa maakunnille siirtyvien tehtävien 17,7 miljardin euron kokonaiskustannuksesta.

Kuntien yhteisöverosta vähennetään 0,5 miljardia euroa ja valtionosuuksista 5,9 miljardia euroa.

– Ymmärtääkseni on tarkoitus neutralisoida verovaikutus verotulojen siirrossa kunnilta valtiolle. Progression ei pitäisi kohdella tulonsaajaryhmiä eri tavalla, pohtii Weisell.

Maakuntien rahoitus valtion, eikä erillisen maakuntaveron kautta on Oulun talousjohtajan mielestä hyvä asia.

– Näin päästään eteenpäin. Jos olisi menty maakuntaveroon, olisi ajauduttu umpikujaan. Tämän suhteen oululainen veronmaksaja voi olla vähän rauhallisemmalla mielellä. Maakuntavero vaikuttaisi isosti nimenomaan Oulun kaupunkiseudulla, sanoo Weisell.

Onko oikeasti kysymys itsehallinnosta?

Kunnilla on vahvempi itsehallinnollinen asema kuin maakunnilla tulee olemaan.

Vaasan tai Oulun kaltaisille vahvoille maakuntansa keskuskaupungeille on kova pala, kun määräysvalta menee maakunnalle. Hampaita on sielläkin kiristelty jo pidemmän aikaa.

Hannu Katajamäki

Maakuntien hoitamat asiat on hoidettava niin kuin laki määrää ne hoidettavaksi.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajan paikalta maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi Vehviläisen esikuntaan haettu Pauli Harju tyynnyttelee kuntien asemasta huolestuneita virkamiehiä ja päättäjiä.

– Maakuntien tehtävät ovat lakisääteisiä ja kunnat voivat jatkossakin ottaa itselleen uusia tehtäviä.

Nyt kunnilta maakuntiin siirtyvät sote-palvelut ovat sinänsä jo nyt tiukassa valtionohjauksessa.

– Minusta tässä on enemmän kysymys rakenteellisesta muutoksesta tehokkuuden kuin demokratian lisäämisestä. Isommalla rakenteella voidaan keskittää paremmin ja saadaan tehokkuutta. Tämä tässä selkeästi on takana. Sitä on vain vähän kuorrutettu tällaisella itsehallintonäkökulmalla, linjaa professori Katajamäki.

Kaupungin ja ympäröivän maaseudun ristiriita

Pienillä kunnilla taloudelliset realiteetit ovat olleet vastassa jo aika kauan. Vahvat kunnat ovat tottuneet hoitamaan asioita oman päätöksentekonsa pohjalta. Nyt kun se viedään, se aiheuttaa ahdistus isoissa kunnissa.

– Tällaisten kaupunkien ja maakunnan suhde voi tulla jännitteiseksi. Pääkaupunkiseudulla vahvat kunnat oireilevat eivätkä halua millään oikeasti hyväksyä tätä mallia, Katajamäki näkee.

Vastaavanlainen asetelma on Oulun ja maakunnan välillä. Jos pääkaupunkiseutu saa erityiskohtelun samaa ovat vailla monet muutkin keskuskaupungit.

– Myös Vaasan tai Oulun kaltaisille vahvoille maakuntansa keskuskaupungeille on kova

Maakuntien tehtävät ovat lakisääteisiä ja kunnat voivat jatkossakin ottaa itselleen uusia tehtäviä.

Pauli Harju

pala, kun määräysvalta menee maakunnalle. Hampaita on sielläkin kiristelty jo pidemmän aikaa, toteaa Katajamäki.

Järkälemäinen uudistus

Hallituksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä.

Maakuntauudistuksessa noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät kootaan 18 maakunnalle, joilla on asukkaiden suoraan vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto ja itsehallinto.

Uudistuksen julkilausuttuna tarkoituksena on sujuvoittaa hallinnon palveluita ja vahvistaa demokratiaa. Tavoitteena on yhtä aikaa parempi kustannustehokkuus ja toimivammat palvelut.