Koulu todettiin läpimädäksi – vasta kun astmapiipuista tuli osa koulun arkea: "Olimme ehtineet tottua oireisiin"

Kotkassa sijaitseva Korkeakosken koulu todettiin yli 90-prosenttisesti käyttökelvottomaksi. Rehtorin mukaan esimerkiksi käynti äärimmäisen huonokuntoisissa ulkovessoissa on monille lapsille pelottava kokemus.

Kotimaa
pahvikoulu
Satu Krautsuk / Yle

KOTKA Pahvikouluksi kutsuttu Korkeakosken koulun päärakennus näyttää jo ulospäin karmealta. Vuonna 1955 rakennetun koulun seinien pinta on halkeillut ja rosoinen, kattorakenteista tulee paikoin vesi läpi.

Kun ovesta menee sisään, vastaan lyö ummehtunut ja pistävä haju. Käytävällä ohi kävelee yskivä opettaja. Hän ei ole ainut, sillä lähes koko koulun henkilökunta kärsii sisäilmaoireista, samoin monet lapset.

– Koulun ikä tuntuu meillä arjessa tosi vahvasti. Olen itse käynyt 1980-luvulla omat kouluni nykyaikaisemmissa tiloissa kuin tämän koulun lapset vuonna 2016, vertaa koulun rehtori Joni Häkkinen.

Hiljattain teetetyn kuntotutkimuksen tulokset ovat murheellista luettavaa. 93 prosenttia koulusta on käyttökelvottomassa kunnossa. Nyt Korkeakoskelle on ryhdytty puuhaamaan uutta koulua.

Yhteiset suihkut

Nykyisessä koulussa ei esimerkiksi ole sisävessoja. Lapset joutuvat menemään talvipakkasillakin vessaan ulkokautta. Kaksi vessaa on uusittu, mutta loput täysin vanhentuneita ja huonokuntoisia.

– Ne ovat äärimmäisen hirveitä keskitysleirimäisiä kolkkoja paikkoja, joissa haisee pahalle. Vessaan meno on monille lapsille pelottava kokemus, Häkkinen toteaa.

Ulkovessat ovat äärimmäisen hirveitä keskitysleirimäisiä paikkoja, joissa haisee pahalle.

Joni Häkkinen

Myös liikuntatunneilla vaaditaan ylimääräisiä järjestelyjä. Tytöillä ja pojilla on liikuntasalin yhteydessä omat pukuhuoneet, mutta yhteiset, ikivanhat suihkutilat.

– Tytöt ja pojat käyvät liikuntatuntien jälkeen erikseen suihkussa. Toiset joutuvat aina odottamaan oven takana.

Vasta syöksykierre herätti

Ongelmat olivat tiedossa jo 11 vuotta sitten, kun Häkkinen aloitti koulun rehtorina.

– Jostain syystä tilanne on päässyt luisumaan näin pitkälle. Olemme ehkä vain ehtineet tottua oireisiin. Koko ajan on ollut henkenä, ettei kannata tehdä isoja remontteja kun koko talo pitäisi laittaa maan tasalle.

Nyt pahvikoulua on esitetty purettavaksi ja suojeltu kiviosa on tarkoitus peruskorjata sisältä. Siihen tarvittiin koulua käyttävien lasten ja opettajien sisäilmaoireilun radikaali paheneminen. Tuli migreeniä ja ääni hävisi.

– Omat silmäni aukesivat, kun alkoi tulla paljon poissaoloja ja olen itsekin joutunut turvautumaan astmapiippuun. Taloon on myös tullut uutta väkeä, joka alkoi reagoida nopeasti sisäilmaan. Lisäksi lasten kodeista tuli viestiä, että astmalääkityksiä on jouduttu lisäämään.

Koulun todellinen tila selvisi vasta kuntotutkimuksen ja työterveyden kautta tehdyn oirekartoituksen kautta. Koulun pihalle järjestellään nyt parakkeja.

Noin 200 esi- ja alakoululaisen on määrä siirtyä parakkikouluun marraskuussa.

Kattava oirekysely pitää tehdä heti, kun asiasta tulee huoli.

Katja Repo

Oirekyselyjä tehdään liian vähän

Vanhempainliiton mukaan Korkeakosken koulun tilanteeseen on haettu ratkaisua aivan liian myöhään.

– Kurjin tilanne on se, kun tilat on todettu huonoiksi ja väistötiloihin ei vielä pääse. Se tuo lapsille oireiden lisäksi vielä lisästressiä. Kaksi kuukautta on liian pitkä aika täysipainoisen opiskelun kannalta, toteaa järjestötoiminnan asiantuntija Katja Repo Vanhempainliitosta.

Sisäilmaongelmiin hyvin perehtyneen Revon mukaan lasten oireilua olisi pitänyt selvittää jo kauan sitten. Hän sanoo, että oirekyselyjä tehdään kouluissa aivan liian vähän. Oireilua ei myöskään aina tunnisteta.

– Koulusta saattaa tulla kotiin lappu, että muistakaa ilmoittaa sisäilmaoireista terveydenhoitajalle. Kuka tunnistaa oireet, kun ne ovat niin moninaiset? Hengitystieoireiden lisäksi voi olla keskittymisvaikeuksia tai päänsärkyä. Kattava oirekysely pitää tehdä heti, kun asiasta tulee huoli.

Koulujen keski-ikä yhä yli 50 vuotta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan noin viidesosassa Suomen kouluista ja päiväkodeista on merkittäviä kosteusvaurioita. Kuntotutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä tekevästä FCG:stä arvioidaan, että joka kymmenes näistä on korjauskelvoton tai korjaus tulee kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen.

– Olemme tutkineet noin 20 koulua viimeisen vuoden aikana, niistä kaksi on päätetty jättää korjaamatta. Käyttöikänsä päässä olevia kouluja on paljon, mutta todellista määrää ei tiedä kukaan, toteaa toimialajohtaja, tekniikan tohtori Juhani Pirinen.

Käyttöikänsä päässä olevia kouluja on paljon, mutta todellista määrää ei tiedä kukaan.

Juhani Pirinen

Uusien koulujen rakentamisesta huolimatta Suomen koulujen keski-ikä on edelleen yli 50 vuotta. Ne tehtiin nopeasti 1960-70-luvuilla, kun ihmiset muuttivat maalta lähiöihin.

– Osassa niistä on tosi riskialttiita rakenteita ja ne on tyhmästi rakennettu, koska ne piti saada pystyyn nopeasti.

Kaikkein huonokuntoisimpien koulujen ongelmat kärjistyvät Pirisen mukaan siksi, että kouluihin eri aikoina tehtyjen laajennusten ja lisäosien kuntoa tutkitaan erikseen.

– Jos jossakin osassa tulee ongelmia, aletaan tutkia vain sitä osaa. Kokonaisuus on harvoin hanskassa kenelläkään. Lisäksi ongelmiin on ylipäänsä reagoitu liian myöhään.

Ongelmasta vaikea puhua

Vanhempainliitto on saanut tänä syksynä kymmeniä yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat huolissaan oman lapsensa koulun sisäilmaongelmista.

– Tuntuu, että tänä vuonna yhteydenottoja tulee vielä enemmän kuin vuosi sitten. Ehkä asiasta puhutaan enemmän, jolloin tietoakin halutaan enemmän, sanoo järjestötoiminnan asiantuntija Katja Repo.

Monilla vanhemmilla on Revon mukaan ollut vaikeuksia päästä puheyhteyteen kunnan kanssa. Liitto kehittää parhaillaan yhteistyössä Hengitysliiton kanssa mallia, jonka pyrkimys on helpottaa viestin kulkemista kunnan ja vanhempien välillä. Mallia on testattu työpajoissa, joihin on osallistunut päättäjiä, opiskelijoita ja vanhempia.

Tuntuu, että tänä vuonna yhteydenottoja tulee vielä enemmän kuin vuosi sitten.

Katja Repo

– Näin vanhemmille ei tule oloa, että tietoja salaillaan. Toisaalta päättäjät saavat kasvot ja vanhemmat näkevät ihmiset, joille puhuvat. Vielä on myös paljon niitä, jotka eivät tunnista ongelmaa.

Sisäilmayhdistys muistuttaa, että pitkä altistuminen voi aiheuttaa elinikäisen sairauden.

– Jos sisäilmaongelmista kärsii jo pienestä lähtien, voi kohtalo olla hyvinkin karu. Pahimmassa tapauksessa saa päälle kemikaaliyliherkkyyden, joka voi rajoittaa elämää tulevaisuudessa hyvin paljon, sanoo sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola Sisäilmayhdistyksestä.

Klo 18:54 otsikkoa muutettu.