Välimerestä löytyi ainutlaatuinen hiljainen todistaja kahden vuosituhannen takaa

Kauppalaivan hylyssä säilyneet luut ovat ensimmäisiä, joita päästään tutkimaan nykyaikaisella DNA-tekniikalla.

tiede
Tutkijan sinihansikkaiset kädet pitelevät kahta kalloluuuta.
Antikytheran hylystä löytyneessä kallossa ovat tallella lähes kaikki luut. Brett Seymour, EUA/WHOI/ARGO

Kreikan vesistä on löytynyt yli kaksi tuhatta vuotta sitten hukkuneen ihmisen jäänteitä. Ne antavat ensi kertaa mahdollisuuden tutkia näin vanhassa haverissa kuolleen ihmisen perimää kehittyneillä DNA-menetelmillä. Niiden avulla tutkijat uskovat selvittävänsä muun muassa, mistä epäonninen merenkävijä oli kotoisin.

Antikytheran saaren vesistä vuonna 1900 löytynyt alus on kuuluisa ennen muuta yhden esineen vuoksi: aluksessa oli eriskummallinen pronssivehje, jolle tutkijat antoivat nimen Antikytheran mekanismi. Sen sisällä olleita kymmeniä rattaita pyöritettiin kammesta kääntämällä.

Luurankoja on löytynyt vain paljon nuoremmista hylyistä.

Hämmentävä esine osoittautui aikansa tietokoneeksi. Sen avulla kyettiin laskemaan niin Auringon ja Kuun vaiheet kuin oikea aika antiikin urheilukisoille, nykyolympialaisten edeltäjille.

Laitteen kanssa samassa laivassa viimeisen matkansa tehneen miehen luurangon kappaleita löytyi merenpohjasta hiekan ja ruukunkappaleiden alta. Kreikan kulttuuriministeriön ja yhdysvaltalaisen WHOI (siirryt toiseen palveluun)-merentutkimusinstituutin sukeltajat ovat saaneet talteen lähes koko kallon ja hampaita sekä muun muassa raajojen luita.

DNA:ta kalloluista

Luiden säilyminen näin hyvässä kunnossa on tavatonta, tutkijat sanovat. Yleensä haverien uhrit päätyvät meren kuljeteltaviksi ja hajoavat olemattomiin tai kalat syövät ruumiit.

Antikytheran vesillä kenties viljalastissa seilannut suuri alus upposi noin vuonna 65 ennen ajanlaskumme alkua. Kokonaisia luurankoja on löytynyt vain paljon nuoremmista hylyistä mudan suojista, muun muassa ruotsalaisesta Vasa-laivasta, joka upposi 1600-luvulla.

Antikytheran luut katsottavakseen saanut Tanskan kansallismuseon asiantuntija Hannes Schroeder sanoo, että niiden vanhan iän paljastaa vain lievä kalkkeutuminen. Hän uskoo löytävänsä DNA:ta etenkin kalloluista korvien takaa, kunhan Kreikan viranomaiset antavat tutkimusluvan.

Antikytheran hylystä löytyi myös 1970-luvun tutkimuksissa luita. Niiden todettiin kuuluneen ainakin neljälle ihmiselle, muun muassa nuorelle naiselle. Vainajien DNA-profilointia ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä kehitetty.

Sotadelfiineillä pommitettiin hyökkääjiä

Antikytheran merenpohjaan levinneet esineet poimittiin pois pian hylyn löydyttyä, ja 1970-luvun kaivauksissa löytyi sadoittain lisää. Kaksi vuotta sitten alkaneisiin uusiin tutkimuksiin osallistuva yhdysvaltalainen meriarkeologi Brendan Foley kuitenkin uskoo, että suuri osa lastista on edelleen merenpohjan kätköissä.

DNA-tekniikalla selvitetään astioiden ruoanjäämistä, millaista ruokaa muinaisella aluksella syötiin.

Foleyn ryhmä on jo löytänyt muun muassa viiniruukkuja, kaksi patsaille kuulunutta pronssikeihästä, kultakoruja ja miehistön keraamisia ruoka-astioita. Niihin jääneiden ruoan rippeiden DNA-tutkimuksissa selvinnee, mitä laivalla syötiin.

Kesällä löytyi pisaran muotoinen satakiloinen lyijy- ja rautapaino, jonka arvellaan olevan muinaisten tekstien mainitsema "sotadelfiini". Sellaisia kauppalaivojen miehistö pudotteli mastosta häätääkseen rosvousta yrittävät alukset.

Luista ja muista löydöistä on kolmiulotteisia malleja WHOI:n Antikytheran tutkimusprojektin (siirryt toiseen palveluun) verkkosivulla. Tutkimuksien etenemisestä kertoo verkkosivuillaan myös Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehti.