Kaupunkilainen juoksee vaikka säästääkseen vain minuutin – katso tyylinäytteet

Suurkaupungeista tuttu kiire kuuluu myös helsinkiläisen metromatkustajan arkeen.

Kiire
Ihmiset juoksevat metroon.
Myös Helsingin metrossa monella matkustajalla on tapana kiirehtiä metrojunaan jopa sulkeutuvien ovien välistä, vaikka sille ei lyhyempien vuorovälien myötä olisikaan enää tarvetta.

HelsinkiHelsingin metro on lilliputti verrattuna valtaosaan maailman maanalaisista: vain 17 asemaa, 21 kilometriä rataa ja vajaat 200 000 päivittäistä matkustajaa. Esimerkiksi Pekingissä metrorataa on yli 500 kilometriä ja päivittäisiä matkustajia lähes 10 miljoonaa.

Elokuussa Helsingin metro siirtyi askeleen kohti suuren maailman meininkiä, kun junien vuoroväliä tihennettiin ruuhka-aikoina 2,5 minuuttiin.

Kuljettajat seuraavat nykyään sekuntiaikataulua, ja jo puolen minuutin viivästys yhden junan kulussa voi johtaa siihen, että muut joutuvat odottelemaan tunnelissa.

Matkustaja taas ei saa jäädä ovien väliin hölmöilemään, vaikka vain kohteliaisuudesta haluaisi pitää ovea toiselle auki.

Tähän asti HKL on opastanut matkustajia pehmein keinoin: tiedottamalla ja opastetarroilla. Tarvittaessa kuski puuttuu peliin kuulutuksin. Sekä matkustajien, HKL:n ja metrokuljettajan mukaan yllättävän hyvin on mennyt.

– Pieniä liikennehäiriöitä on ollut, mutta niitä on ollut aikaisemminkin. Esimerkiksi jos junassa on ovivika, se haittaa metroliikennettä aikansa. Luotettavuusluvut ovat ihan korkealla tasolla, HKL:n viestintäpäällikkö Elina Norrena kertoo.

– Itse en uskonut ehkä siihen, mutta kyllä (opastus) näyttää toimineen. Menee paremmin, toteaa puolestaan metronkuljettaja Mirka keskiviikkona ruuhka-aikaan.

Lipuntarkastajien pelko puree

Helsingin metro eroaa monista muista maailman metroista siinä, että se perustuu avorahastukseen. Laiturille ja junaan päästäkseen ei siis tarvitse kulkea porttien läpi. Arvovalinta näkyy esimerkiksi asemien arkkitehtuurissa: kulkuväyliä on joka suuntaan monia.

Avorahastus nopeuttaa liikennettä ja sujuvoittaa matkaa.

Porttien pystyttäminen jälkikäteen olisikin työlästä ja turhaa. HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan Helsingin metrossa arviolta 3–5 prosenttia matkustajista kulkee ilman lippua. Kansainvälisessä vertailussa osuus ei ole suuri.

– Portteja voi kiertää aika tavalla. Sielläkin, missä porttirahastus on, liputta matkustaminen ei suinkaan ole alhaisempaa kuin meillä, Rihtniemi sanoo.

Kääntöraiteelle eksyvät juopot ja turistit

Turvallisuudesta Helsingin metrossa huolehtivat valvontakamerat ja parisenkymmentä vartijaa. Turvatarkastuksia Pekingin tyyliin ei ole. Osa vartijoista matkustaa junissa, lisäksi pääteasemilla ja muilla vilkkaimmilla asemilla on aina vartijoita.

Kaupustelu ja rahankerääminen on Helsingin metroissa kielletty, sillä matkarauha halutaan taata. Asemilla sen sijaan voi esimerkiksi musisoida HKL:n luvalla. Sääntöjä noudatetaan melko kiltisti.

Etkopullo on metrossa tuttu näky, vaikka periaatteessa alkoholia ei saisi nauttia. Muun juomisen ja syömisen osalta HKL:n mukaan käypä nyrkkisääntö on, että sellainen käy, ”mikä ei sotke eikä läiky”.

Paloturvallisuussyistä metrossa ei ole roskiksia.

Metrossa ei saisi matkustaa kääntöraiteelle asti, mutta HKL:n Norrenan mukaan jopa päivittäin näin käy. Pääasiassa kääntöraiteelle eksyvät juopot ja turistit.