Suomi saisi lainaa nyt ennätyshalvalla – näin tutkijat laittaisivat rahan poikimaan

Nyt voisi olla hyvä hetki Suomen valtion ottaa lisää velkaa, ehdottaa Danske Bank. Mihin rahaa pitäisi sijoittaa, jotta investoinneista olisi hyötyä kansakunnalle tulevaisuudessakin?

talous
Tietyö -liikennemerkkejä.
Danske Bank esittää, että valtio ottaisi halpakorkoista lainaa esimerkiksi teiden kunnostukseen.Pekka Sipola / AOP

Kun korot ovat matalat ja valtionvelka vielä kohtuullisella tasolla, ajankohta voisi olla Danske Bankin mukaan suotuisa lainanotolle.

Pankki näkee kyllä riskit valtion liiallisessa velkaantumisessa, mutta vaaroja on myös valtiontalouden liiallisissa leikkauksissa. Taloutta voitaisiinkin pankin mielestä piristää täsmäelvytyksellä.

– Velkaa saisi jopa 50 vuodeksi reilun prosentin korolla, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa.

Danske Bank ehdottaa investointeja esimerkiksi tieverkoston kunnossapitoon, innovaatioihin, tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Homekoulujen korjaus säästäisi tulevissa terveydenhoitokuluissa ja auttaisi ylläpitämään työkykyä.

Yle kysyi talouden ja tulevaisuuden asiantuntijoilta, millaisesta täsmäelvytyksestä olisi hyötyä. Jos Suomi ottaisi lisää velkaa, mihin rahat olisi järkevää kohdentaa?

"Lainaa kannattaa ottaa vain, jos on hyviä sijoituskohteita"

– Jos lainaa saa noin halvalla, niin onhan aika ilmeinen johtopäätös, että lainaa kannattaa ottaa – mutta vain jos on hyviä sijoituskohteita. Maailma on pullollaan yksityistäkin rahaa, joka etsii kuumeisesti hyviä sijoituskohteita, eikä löydä, tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta sanoo.

Mika Maliranta.
Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.Yle

Malirannan mukaan lähtökohta on, että päättäjät ovat jo tähän mennessä sijoittaneet valtion rahat veronmaksajien kannalta parhaisiin kohteisiin.

– Jäljelle jäävät kohteet tuottaisivat siis joka tapauksessa vähemmän kuin ne, joihin valtio on jo sijoittanut. Uusiin investointeihin pätisi alenevien hyötyjen laki.

Niinpä Maliranta sijoittaisi rahat "niihin aiemmin tuottoisiin kohteisiin, joiden rahoituksesta nyt ollaan luopumassa" eli esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen.

– Investoijan kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi liikenne muuttuu tulevaisuudessa, ja jos sinne laitetaan nyt valtavia summia, voidaan tehdä virhesijoituksia. Yleisesti ottaen tietoverkot ovat turvallinen sijoitus, koska tiedonsiirrossa tarvitaan nopeita väyliä.

"Ruotsilla on näyttöjä, otetaan mallia sieltä"

– Kannattaisi ottaa mallia Ruotsista, koska siellä on niin paljon näyttöä talouskasvupolitiikasta, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja vinkkaa.

Ruotsi uudistaa teollisuuspolitiikkaansa ja parantaa kilpailukykyään sijoittamalla innovaatioihin ja koulutukseen. Siellä tuetaan reilulla kädellä tutkimusta ja koulutusta, koska maa aikoo tulla maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi.

– Kilpailukykyä ei turvata pelkällä teknologialla vaan täytyy kouluttaa ihmiset myös hyödyntämään uusinta teknologiaa.

Jari Kaivo-oja.
Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskusYle

Esimerkiksi biotaloutta pitäisi tukea, jotta sitä osattaisiin markkinoida ja lanseerata uusia tuotteita. Meilläkin pitäisi keskittyä digitaalisaation kolmanteen aaltoon, robotisaatioon ja teolliseen internetiin, Kaivo-oja sanoo.

Kilpailukykyä takaavat myös sijoitukset yhteiskunnan perustuksiin eli infrastruktuuriin.

– Pitäisi miettiä tarkkaan, halutaanko raideyhteyksiä, tieliikenneyhteyksiä vai lentoliikennettä.

"Tehdään Suomesta korkeamman jalostusarvon kansakunta"

– Suomi pitäisi saattaa korkeamman jalostusarvon kansakuntien joukkoon. Pitäisi tukea kiertotaloutta ja sen kehittymistä, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Kiertotalous on megatrendi, maailmanlaajuinen muutosilmiön suunta.

– Voisimme sijoittaa rahaa erilaisiin pilottiprojekteihin, joissa testataan tulevaisuuden ratkaisuja, esimerkiksi elektroniikkaromun kierrätystä tai puusta tehtyjä jalostettuja tuotteita.

Kuvassa johtaja Mari Pantsar Sitrasta
Johtaja Mari Pantsar, SitraJuho Liukkonen / Yle

Hänen mielestään investointien pääpainon pitäisi olla tutkimuksessa, kehityksessä ja markkinoille pääsyssä.

– Suomi on ykkösmaa innovaatiovertailuissa, mutta olemme huonoja saamaan innovaatioita käytäntöön. Tutkimusta ja koulutusta pitäisi uudistaa ja pohtia, mihin raha siellä käytetään.

"Robotisaatioliikenteen testausympäristö pohjoiseen"

– Valtion injektiotyyppinen investointi on yleensä rakentamista kotimaassa. Se on perusteltua vain, kun on kyseessä laboratoriorakennus tai sellainen rakennus, jolla on kyky tuottaa jotain ulkomailla, tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava sanoo.

Halava suhtautuu epäillen siihen, että rakennuksiin tai teihin sijoittaminen parantaisi maan kilpailukykyä ulkomailla.

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava
Tulevaisuuden tutkija Ilkka HalavaYLE Keski-Suomi

Hänkin kannattaa investointeja pilottihankkeiden ja koemarkkinoiden kehittämiseen.

– Esimerkiksi robotisaatioliikenteen testausympäristö olisi järkevä investointi. Meillä on jopa eri säätyypit tarjolla.

Halava veisi "laboratorioajattelua" vieläkin pidemmälle.

– Miksi emme voisi luoda vaikka 18 itsehallintoaluetta, jotka kaikki keskittyisivät eri asioihin. Valitaan kullekin teknologia ja investoidaan siihen. Robotisaatio on yksi ilmeinen Suomeen sopiva teknologia, ja vaikkapa sisäviljelyrakenteet voisi olla toinen; alue olisi omavarainen ruuan suhteen.

Halavan mielestä Suomen muuttaminen laboratoriotaloudeksi ei välttämättä olisi edes kovin kallis operaatio.

– Nämä alueet tarvitsisivat lainsäädännöllistä liikkumavaraa, ja niille voitaisiin luoda valmiiksi sähköiset asiakaskannat ja keskustelualustat.

Eri aloista Halava tukisi terveysteknologiaa ja oppimista. Suomen terveysteknologian vienti on kasvanut viime vuosina, ja ala työllistää jo suoraan yli 10 000 ihmistä.

– Meidän kannattaisi hyödyntää ikärakenteemme, väestön vanheneminen, ja lisätä terveysteknologian vientiä. Suomi voisi olla leikkaavan kirurgian ykkösmaa, jossa myös leikkaus- ja toimimisympäristöt ovat maailman puhtaimpia ja parhaita.

Koulutuksesta Halava hakisi kasvua rakentamalla Suomeen digioppimisen keskuksen.

– Ei siis niin, että edistetään koulutusvientiä, vaan niin, että asiat tehdään täällä. Suomesta pitää tehdä paikka, jonne opettajat tulevat.