Budjettikeskustelu alkoi – 4 keskeistä kiistakysymystä

Ensi vuoden budjetin käsittely alkoi eduskunnassa tänään. Päivän aikana esille nousivat muun muassa budjetin oikeudenmukaisuus, valtion velkaantuminen ja päästökauppakompensaatio.

politiikka
Eduskunta aloitti budjetin käsittelemisen.
Yle

1. Tulonjako

Oppositiopuolueet hyökkäsivät odotetusti erityisesti epäoikeudenmukaiseksi kutsumiensa veronkevennysten kimppuun. Opposition mielestä hallitus suosii budjettiesityksessä suurituloisia. Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja Antti Lindtman nosti esille varakkaiden apteekkareiden, juristien ja yksityislääkäreiden verovähennykset.

– Pääministeri Sipilästä ei tullutkaan Robin Hoodia, vaan Nottinghamin sheriffi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, Lindtman maalaili puheenvuorossaan.

Hallitus korosti, että tavoitteena on tehdä verotuksesta kannustavampaa. Talousarvioesityksen esittelypuheenvuorossaan valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että laaja keskituloisten ryhmä hyötyy tehtävistä veronalennuksista.

– On reilua, että jokaiselle palkansaajalle jää tehdystä työstä enemmän käteen. On reilua, että ahkeruudesta palkitaan, Orpo sanoi.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen laskelmien (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisille kotitalouksille jää vuodessa enemmän käteen keskimäärin noin 200 euroa. Laskelman mukaan pienituloisimman viidenneksen käytettävissä olevat tulot laskevat hieman ja suurituloisimmat hyötyvät muutoksista hieman muita enemmän. Yrittäjien ja maanviljelijöiden tulot taas kasvavat huomattavasti muita ryhmiä enemmän, keskimäärin noin 600 eurolla vuodessa.

2. Velkaantuminen

Oppositiossa epäiltin hallituksen kykyä lopettaa valtion velaksi eläminen lupausten mukaisessa aikataulussa. Ensi vuoden budjetissa velkaa otetaan lisää 5,5 miljardia euroa. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt Peter Östman kiinnitti huomiota siihen, että hallituksen lupaukset ovat ristiriidassa valtiovarainministeriön virkamiesten esittämien arvioiden kanssa.

– Vuonna 2020 alijäämää on vielä 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna, mikäli hallitusta on uskominen, Östman huomautti.

Hallitus vakuutteli, että tavoitetta velkaantumisen taittamisesta ei ole unohdettu. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan tavoite velkaantumisen taittamisesta ja korkeasta työllisyysasteesta kulkevat käsi kädessä.

– Velkaantuminen loppuu suunnilleen sinä päivänä, kun työllisyysaste on 72 prosenttia. Siksi siihen pyrimme, Sipilä sanoi.

3. Työllisyystoimet

Oppositiosta jäätiin kaipailemaan hallituksen budjetin työllisyystoimia. Erityisesti pääoppositiopuolue SDP:n edustajat toivoivat konkreettisempia ehdotuksia jatkovalmistelun sijaan.

– Aika käy vähiin. Hallitus tekee kautensa aikana neljä budjettia. Nyt olemme nähneet niistä jo kaksi. Molemmista puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: todelliset työllisyystoimet, SDP:n Lindtman tylytti puheenvuorossaan.

Hallituksen edustajien mukaan budjetissa kuitenkin on lukuisia toimenpiteitä, joilla parannetaan työllisyyttä, ja koko budjetin perusviritys tähtää työllisyyden nostamiseen.

Valtiovarainministeri Orpon mukaan esimerkiksi työn verotuksen keventämisellä tavoitellaan työllisyyden kasvua. Lisäksi työttömyysturvan uudistamista pohtivan kolmikantaisen työryhmän odotetaan kypsyttelevän 10 000 uutta työpaikkaa takaavat ehdotukset valmiiksi syyskuun loppupuolella.

4. Päästökauppakompensaatio

Vihreät ja vasemmistoliitto kritisoivat hallituksen reilun 40 miljoonan euron arvoista uutta tukea raskaalle teollisuudelle. Kritiikkiin haettiin tukea Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportista (siirryt toiseen palveluun), joka kyseenalaistavat perusteet energiasyöppöjen yritysten tukemiselle.

– Paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan muutenkin jo sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kyse on puhtaasti veronmaksajien rahojen siirtämisestä yritysten voitoiksi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi.

Hallitus perusteli tukea huolella suomalaisten yritysten työpaikoista. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) vetosi omakohtaisiin kokemuksiinsa paperitehtaalta.

– Emme halua ottaa sitä riskiä, että nämäkin työpaikat katoaisivat ulkomaille. Minä puhun omasta kokemuksesta ja olen tätä mieltä vahvasti, Lindström sanoi.

Budjettikeskustelu jatkuu tänään eduskunnassa pitkälle iltaan. Keskustelu viedään loppuun tämän viikon aikana. Sen jälkeen budjetti siirtyy valiokuntakäsittelyyn.