Saksa suhtautuu ääriliikkeisiin tiukasti – Ruotsi katsoo sormien lävitse

Saksassa, Venäjällä, Ranskassa ja Ruotsissa on ääriliikkeiden kieltämisen mahdollistavia lakeja. Ylen kirjeenvaihtajat kertovat, että käytännössä liikkeiden kieltämiseen suhtaudutaan näissä maissa eri tavoin.

Ulkomaat
Uusnatsien vastainen mielenosoitus  Neuruppinissa Saksassa
Uusnatsien vastainen mielenosoitus Neuruppinissa Saksassa vuonna 2012. Saksassa on kielletty vuoden 1990 jälkeen kaikkiaan 40 erilaista äärioikeistolaista järjestöä.Patrick Pleul / EPA

PariisiTiukin linja on Saksassa, jonka lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä on pyritty ponnekkaasti estämään äärioikeistolaisuuden palaaminen politiikkaan.

Sen sijaan muun muassa Ruotsissa pidetään ääriliikkeiden kieltämistä ongelmallisena, koska liikkeet helposti muuttavat kiellon jälkeen nimeään ja jatkavat toimintaansa uudessa muodossa.

Saksa on kieltänyt kymmeniä äärijärjestöjä

Saksa suhtautuu erittäin vakavasti äärioikeistolaisiin järjestöihin, maan natsihistoriasta johtuen.

Saksan liittotasavalta sääti vuonna 1964 lain, jonka perusteella äärijärjestöjä voidaan kieltää. Saksan liittotasavallan sisäministeri tekee kieltopäätöksen. Myös paikallisia järjestöjä voidaan kieltää osavaltioiden sisäministereiden päätöksellä.

Viimeisin liitovaltion kielto vuonna 2012 koski uusnatsien nuorisojärjestöä ”Heimattreue Deutsche Jugend”. Järjestö opetti rotuoppia ja saarnasi ”puhtaasta saksalaisesta verestä” nuorisolle. Ulkomaalaiset ja juutalaiset ovat heidän oppinsa mukaan uhka Saksan kansalle.

Saksan jälleenyhdistämisen jälkeen perustettiin huomattava määrä väkivaltaisia äärioikeistolaisia järjestöjä varsinkin maan itäisessä osassa, eli entisessä DDR:ssä. Vuoden 1990 jälkeen on kielletty kaikkiaan 40 järjestöä, kun valtakunnalliset ja osavaltiovaltioiden päätökset lasketaan yhteen. (siirryt toiseen palveluun)

Saksan yhdistyslain mukaan järjestö, jonka päämäärä tai toiminta rikkoo lakia, voidaan kieltää. Myös toiminta, joka on perustuslain järjestyksen vastaista, voidaan kieltää. Kielletty järjestö lakkautetaan ja sen varoja voidaan takavarikoida. Seuraajajärjestöä ei myöskään sallita. Järjestön tunnusmerkit ovat nekin kiellettyjä.

Myös ääri-islamistisia tai äärivasemmistolaisia järjestöjä voidaan kieltää saman lain nojalla. Useita salafisti-järjestöjä kiellettiin 2000-luvulla.

Saksassa voidaan kieltää myös puolueita

Perustuslain 21. artiklan mukaan voidaan kieltää puolueita, joiden päämäärä on rajoittaa Saksan vapaata demokraatista järjestystä, tai jotka vaarantavat liittotasavallan olemassaoloa. Jos puolue kielletään, päätöksen tekee Saksan perustuslakituomioistuin Karlsruhessa.

Tuorein tapaus koskee uusnatsipuolue NPD:n kieltämistä. Asia on ollut perustuslakituomioistuimessa vireillä jo vuodesta 2000, mutta NPD:n johdon yhteyksiä väkivallantekoihin ei ole pystytty todistamaan. Puolue hävisi ainoat osavaltioparlamenttipaikkansa Mecklenburg-Etu-Pommerin vaaleissa 4. syyskuuta. NPD on kuitenkin vielä edustettuna joissakin kunnanvaltuustoissa.

Aiemmin perustuslain perusteella on kielletty kaksi puoluetta. Vuonna 1952 Sozialistische Reichspartei SRP kiellettiin, koska sen katsottiin olevan kolmannen valtakunnan natsipuoleen seuraaja. Vuonna 1956 kiellettiin Kommunistische Partei Deutschlands KPD, koska se tavoitteena oli proletaarinen diktatuuri.

Tällaiset puolueiden lakkauttamiset ovat harvinaisia länsimaisissa demokratioissa. Saksan perustuslain kirjoittajat halusivat kuitenkin estää natsien NSDAP:n kaltaisia puolueita pääsemästä valtaan, kuten tapahtui vuonna 1933. Kieltoa pidettiin demokratian itsepuolustuskeinona.

NPD kampanjoi
Saksassa perustuslakituomioistuin on harkinnut vuodesta 2000 lähtien uusnatsipuolue NPD:n kieltämistä.Dan Ekholm / Yle

Venäjällä äärijärjestöjen kitkemisen varjolla kuritetaan oppositiota

Uhka terrorismista ja ääriryhmien radikalisoitumisesta on synnyttänyt Venäjälle tiukan lainsäädännön ääritoiminnaksi luokiteltua liikehdintää vastaan.

Ääriliikkeenä pidetään esimerkiksi sellaista järjestöä, joka harjoittaa ilkivaltaa tai väkivaltaista toimintaa ideologisin perustein. Äärijärjestön toiminnaksi katsotaan myös propaganda, joka vetoaa kansalaisten paremmuuteen tai huonommuuteen rodullisten, kansallisten tai uskonnollisten ominaisuuksien perusteella.

Laki kieltää erikseen natsisymboleiden julkisen käytön ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen julkaisut. Ääritoimintaa harjoittava järjestö voidaan lain mukaan lopettaa tai sen toiminta kieltää.

Viime vuosina Venäjällä on kiristetty tuntuvasti ääritoimintaa suitsivaa lainsäädäntöä. Useiden tarkkailijoiden mukaan terrorisminvastaisiksi nimettyjä lakeja sovelletaan valikoidusti vallanpitäjiin kohdistuvan kritiikin tukahduttamiseksi.

Samalla heikennetään entisestään venäläisten perusoikeuksia kuten kokoontumis- ja sananvapautta.

Sergei Udaltsov
Venäjällä on harkittu mm. Sergei Udaltsovin Vasen rintama -puolueen kieltämistä ääriliikkeenä. Sergei Chirikov / EPA

Ranskassa koetaan kiellon valvominen vaikeaksi

Väkivaltaisten äärijärjestöjen kieltäminen on Ranskassa mahdollista. Sen takaa vuonna 1936 säädetty laki, jonka mukaan presidentti voi hajottaa "taistelujoukkojen ja yksityisten miliisien" kaltaiset ryhmät. Lakia on päivitetty vuosien varrella useaan otteeseen ja sitä on käytetty niin äärioikeistolaisten kuin äärivasemmistolaistenkin ryhmien hajottamiseen.

2000-luvun alkupuolella Ranskan hallitus päätti tiukentaa linjaa uusnatsien suhteen, tavoitteenaan kieltää kaikki natsiryhmät ja estää niiden kokoontuminen.

Käytännössä kieltoja on ollut kuitenkin vaikeaa valvoa aukottomasti. Ranskalaiset ja saksalaiset uusnatsit ovat onnistuneet järjestämään kokoontumisia Pohjois-Ranskassa, etenkin Alsacen alueella.

Viime vuosina Ranskassa on huolehdittu ennen muuta ääri-islamistisista liikkeistä. Terrorismilainsäädäntöä on tiukennettu, rangaistuksia kovennettu ja salafistisia ryhmiä hajotettu.

Viime keväänä Ranskassa puhutti väkivaltaisen "ultravasemmiston" eli työlakimielenosoituksissa riehuneiden mielenosoittajien toiminta. Sosialistipääministeri Manuel Valls pohti tuolloin mahdollisuutta estää väkivaltaisten mellakoitsijoiden kokoontuminen vuoden 1936 lakiin vedoten.

Kärrtorpin mielenosoitus
Rasismin ja uusnatsismin vastainen mielenosoitus Kärrtorpissa vuonna 2013.Anders Wiklund / EPA

Ruotsissa ei uskota kiellon poistavan rasistisia ryhmiä

Ruotsissa natsi-idelogiaa ja rasismia hehkuttavat järjestöt ovat saaneet toimia. Keskustelua niiden kieltämisestä on aika ajoin ollut.

Vallalla on ajattelu, ettei toimintaa voi lailla kitkeä pois. Maissa, joissa rasistiset ryhmät on kielletty, ne toimivat silti. Ryhmät muuttavat muotoaan ja organisoituvat toisin. Myös perustuslain suojaama yhdistymisvapaus tekee kieltämisen hankalaksi.

Toisaalta esimerkiksi ryhmien aseistautumiseen ja väkivallan käyttöön purisivat jo nykyisetkin lait.

Rasististen ryhmien kieltoa vaativat muistuttavat, että Ruotsi on allekirjoittanut vuonna 1971 Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen, jossa rasistinen toiminta kielletään.

YK huomauttelee säännöllisesti, ettei Ruotsi ole noudattanut sopimusta. YK on moittinut myös sitä, että rasistisista rikoksista jaetaan Ruotsissa liian laiskasti tuomioita.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Ruotsissa rikos kuten Suomessakin. Tuomioita on annettu, mutta kynnys tuomita on korkea.

Vastarintaliike pyrkii radikalisoimaan ruotsidemokraattien kannattajia netissä

Rasisminvastaisen Expo-säätiön tutkija Jonathan Leman sanoo, että ruotsidemokraattien kannattajien keskustelupalstoilla velloo natsipropaganda.

Ruotsin suurin äärioikeistolainen ryhmä on Pohjoismainen Vastarintaliike, johon kuuluu myös Suomen osasto. Ryhmä yritti kilpailla viime eduskuntavaaleissa ruotsidemokraattien kanssa, mutta ei onnistunut.

Lemanin mukaan Vastarintaliike pyrkii nyt radikalisoimaan ruotsidemokraattien kannattajia. Hänen mukaansa ryhmä kannustaa väkivaltaan.

Kun kansalaiset arvioivat SOM-instituutin kyselyssä yhteiskuntaa uhkaavia tekijöitä, rasisimista oli huolissaan 80 prosenttia ja poliittisen ääriajattelun kasvusta 75 prosenttia vastaajista.

Pohjoismainen vastarintaliike on kasvattanut toimintaansa ja järjestää mielenosoituksia usein. Rinnalle ovat kuitenkin tulleet rasisminvastaiset mielenosoitukset.