Nyt tutkitaan, voisiko hepokatteja kasvattaa ruoaksi – näyttävät neulamuikuilta

Yliopiston tutkimusryhmä on päässyt tietyn hepokattilajin makuun. Ruokana ulkonäöltään katkarapua muistuttava hyönteinen voi pian olla sinunkin lautasellasi.

hepokatit
Hepokatti ruspolia differens.
Hepokattilaji, jonka kasvattamista ravinnoksi tutkitaan parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa. Vilma Lehtovaara

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa vajaan kymmenen ihmisen suuruinen tutkimusryhmä tutkii pintaa syvemmältä yhtä tiettyä hepokattia. Tutkijat selvittävät, voitaisiinko tätä hepokattia ryhtyä kasvattamaan laajemminkin ravinnoksi niin Afrikassa, kuin myös länsimaissa.

Ruspolia differens-hepokatti on jo nyt rehellistä ruokaa itäisessä Afrikassa, kuten Ugandassa ja Keniassa. Toistaiseksi popsitaan luonnossa eläviä yksilöitä.

Söimme niitä kokonaisina, niiltä oli poistettu jalat ja siivet.

Vilma Lehtovaara

– Söimme niitä kokonaisina, niiltä oli poistettu jalat ja siivet. Ne näyttivät vähän kuin katkaravuilta tai neulamuikuilta. Kun sen pitää mielessä, niin ei se silloin tunnu niin pahalta niitä syödä, kuvailee edible insect, syötävä hyönteinen- tutkimusryhmään kuuluva nuorempi tutkija Vilma Lehtovaara.

Lehtovaaran mukaan hepokatin maku on hyvä, ja aromi vaihtelee mausteiden mukaan. Ugandassa hepokatti maistuu paikallisille aivan sellaisenaan, vaikka useimmiten se päätyykin juuri siivettömänä ja jalattomana pannulle paistettavaksi.

– Kun laitat niitä enemmän suuhun ja alat miettimään hyönteisiä, niin ei niitä hirveästi kerralla pysty syömään. Ei niitä niin paljon ole tullut maisteltua, että syönnistä ihan rutiinia olisi tullut, jatkaa Vilma Lehtovaara.

Hepokattia kotitarhoihin ja länsimaisiin pöytiin

Hyönteisten parveilukauden aikaan hepokatteja voi ostaa Ugandassa välipalaksi jokaisesta kadunkulmasta. Hyönteisestä voi tehdä myös keittoa, johon Ruspolia differens-laji päätyy kokonaisena.

Ilmiselvää on, että hepokatti on oiva proteiinin ja rasvan lähde paikassa, jossa ruokaa ei ole tuhlattavaksi. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmän tarkoituksena onkin selvittää, voidaanko hyönteistä ryhtyä kasvattamaan suuria määriä esimerkiksi kotitarhoissa Ugandassa.

– Saataisiin vähennettyä painetta luonnonpopulaatioon lajin elinvoimaisuuden takia, ja samalla taattua perheille tarpeellinen ravinto, toteaa nuorempi tutkija Vilma Lehtovaara.

Se voisi olla tällainen länsimaalaisten tapa vähentää lihan syöntiä.

Vilma Lehtovaara

Samalla ryhmä tutkii, onnistuuko hepokattilajin massiivinen kasvatus myös länsimaissa.

– Se voisi olla tällainen länsimaalaisten tapa vähentää lihan syöntiä. En tarkoita, että lihasta tarvitsisi luopua kokonaan, mutta jos osakin lihasta korvattaisiin hyönteisillä, se voisi auttaa paljon, pohtii Lehtovaara.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on ollut vielä varsin vaitonainen tuloksistaan. Esimerkiksi väitöskirjaansa tekevältä Vilma Lehtovaaralta on odotettavissa ensimmäiset artikkelit tutkimuksestaan vuodenvaihteessa.