Rasistisessa väkivallassa purkautuu nuorten miesten osattomuus – voisiko Suomi oppia mitään Etelä-Afrikan kokemuksista?

Etelä-Afrikassa turvapaikanhakijoita vastaan on hyökätty ajoittain väkivaltaisesti. Korkea nuorisotyöttömyys, miehistä voimaa korostava kulttuuri ja köyhyys ruokkivat väkivallan kierrettä.

Ulkomaat
Kalju, keski-ikäinen mies katsoo suoraan kameraan.
Professori Kopano Ratele on tutkinut nuorten miesten väkivaltaista käytöstä Etelä-Afrikassa.Pekka Tynell / Yle

Autonrenkaat paloivat, kun viidakkoveitsin ja pampuin aseistautuneet miehet ottivat toisistaan mittaa Durbanin alueella vuoden 2015 keväällä. Aiemmin myös Johannesburgin kyljessä, Sowetossa, vierastyöläisiin kimpaantuneet paikalliset olivat käyneet ulkomaalaisten kimppuun.

Väkivaltaisuuksissa kuoli lukuisia ihmisiä. Köyhillä asuinalueilla ei tarvita paljon sytykettä, jotta muukalaispelko äityy murhanhimoksi.

– Nuoret miehet kokevat itsensä osattomiksi. He huomaavat, että muualta tulleet ovat valmiita ottamaan vastaan minkä tahansa työn. Heidän mielestään ulkomaalaiset vievät työpaikat ja naiset, sanoo professori Kopano Ratele Etelä-Afrikan yliopistosta Unisasta.

Etelä-Afrikan hallitus on tuominnut maahanmuuttajiin kohdistuneen väkivallan, mutta miehistä väkivaltaa tutkineen professori Ratelen mukaan Etelä-Afrikka ei ole onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Työttömyys ruokkii muukalaisvihaa

Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen teollistunein maa.

Heidän mielestään ulkomaalaiset vievät työpaikat ja naiset.

professori Kopano Ratele

Tuhannet ulkomaalaiset saapuvat sinne vuosittain pakoon konflikteja sekä etsimään töitä ja parempaa tulevaisuutta. Valtaosa maahantulijoista on paennut Afrikan kriisipesäkkeistä kuten Zimbabwesta ja Somaliasta, mutta tulijoita on myös Pakistanista ja Intiasta.

Hallitus tuntee vastuuta Afrikan mantereen maista, jotka kamppailevat köyhyyden ja epävakauden kanssa.

– Etelä-Afrikalla on selkeä rooli Afrikassa. Sen on tuettava Etelä-Sudanin ja Zimbabwen kaltaisia maita, jotta ne eivät romahtaisi ja jotta niiden asukkaat eivät lähtisi maanpakoon, Ratele selittää.

Etelä-Afrikan suurkaupunkien liepeille on muodostunut esimerkiksi kongolaisten ja nigerialaisten kaupunginosia, sillä ulkomaalaiset päätyvät usein asumaan samoille asuinalueille maanmiestensä kanssa.

– Valtaosa maahan saapuneista on nuoria miehiä. Mitä heille tehdään sen jälkeen, kun he saavat turvapaikan? Meillä on korkea työttömyys ja väkivallan perinne, joten maahantulijoita varten pitäisi olla toimiva kotouttamispolitiikka, professori Ratele sanoo.

Mitä Suomi voisi oppia Etelä-Afrikan kokemuksista?

Kauduilla maleksivat, toimettomien nuorten miesten laumat ovat professori Ratelen mielestä merkki siitä, että ongelma on syntymässä. Tämä näkyy jo Suomessakin.

– On muistettava, että turvapaikanhakijat tarvitsevat apua. On löydettävä rakenteelliset keinot, joilla heidät saadaan kotoutettua. Jos mitään ei tehdä, syntyy ongelmia.

Professori Ratelen mielestä ihmisille pitäisi myös selittää, että hädänalaisten auttaminen on moraalisesti oikein ja että maahanmuutto voi hyödyttää vastaanottavaa yhteiskuntaa. Tämä pätee niin Suomessa kuin Etelä-Afrikassakin.

Vihaiset, työttömät nuoret miehet

Etelä-Afrikassa työttömyysprosentti on noin 25.

Poikkeuksellisen pahoin työttömyys koskettaa nuoria, sillä nuorisotyöttömyys on noin 50 prosenttia. Nuoret miehet haluavat olla perheen elättäjiä, mutta eivät saa töitä tai koulutuspaikkaa.

– Mainoksista he näkevät, miten miehen kunnia on sidoksissa siihen, että hänellä on töitä, auto, talo ja perhe. He tajuavat, ettei tällainen elämä ole heille edes mahdollista.

Etelä-Afrikassa viharikoksiin syyllistyneet nuoret miehet ovat useimmiten tehneet jo aiemmin väkivaltarikoksia, jotka ovat saattaneet kohdistua heidän lähipiiriinsä.

– Nämä nuoret miehet istuvat kotona ja heidän pitää purkaa energiansa johonkin. He kohdistavat voimansa itseään heikommassa asemassa oleviin eli naisiin ja ulkomaalaisiin, Ratele toteaa.

Mielenosoitus Johannesburgissa.
Etelä-Afrikan Johannesburgissa keväällä 2015 järjestetty mielenosoitus vaati ulkomaalaisiin kohdistuvien hyökkäysten loppua.Kim Ludbrook / EPA

Tasa-arvopuhe ärsyttää nuoria miehiä

Väkivaltaa tutkinut professori Kopane Ratele on myös tehnyt sosiaalityötä väkivaltaisiin rikoksiin syyllistyneiden nuorten miesten kanssa. Noin kymmenen nuoren ryhmissä yritetään päästä kiinni väkivaltaisen käytöksen juuriin.

– Ensin heidän on käsiteltävä hylätyksi tulemisen tunteensa. Monien poikien isä on jättänyt perheensä ja äidit ovat kasvattaneet heidät yksin.

Ryhmäkeskusteluissa nuoret miehet valittavat myös paljon tasa-arvosta. Heitä ärsyttävät vaatimukset sukupuolten tasa-arvosta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

– Heitä on autettava muuttamaan ajatteluaan, sitä, mitä he ajattelevat naisista ja toisista miehistä. Mutta ennenkaikkea heille on löydettävä järkevää tekemistä: työtä tai koulutusta.

Jos nämä nuoret miehet eivät löydä minkäänlaista tarkoitusta elämälleen, he käyvät ulkomaalaisten, oman yhteisönsä jäsenten tai jopa toistensa kimppuun.