1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Venäläinen keittiö on eloisa ja kekseliäs – maksalaatikkoa ei syötäisi itänaapurissa

Venäläisessä kodissa keittiö on talon sydän ja tyypillisesti naisen valtakuntaa. Pieneenkin keittiöön mahtuu aina kupilliselle teetä.

Teehuone Tsaikan yrittäjä Inna Pyykkönen muutti Venäjältä Suomeen vuonna 1999. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Venäläinen keittiö tuo monelle mieleen blinit, suolakurkut ja smetanan, eikä todellisuus ole tuosta mielikuvasta kovin kaukana. Venäjältä 90-luvun lopussa Kainuuseen muuttanut Inna Pyykkönen lisäisi listaan vielä monipuoliset ja usein itse tehdyt säilykkeet, piirakat sekä erilaiset keitot.

– Se on varmaan sellainen perusta Venäjän keittiössä, Pyykkönen kiteyttää.

Pyykkönen on asunut Suomessa noin puolet elämästään. Jo kolmisen vuotta hän on pyörittänyt kahvila-ravintolaa, Teehuone Tsaikkaa, Kajaanin keskustassa. Sekä itänaapurin että nykyisen kotimaan keittiökulttuuri on siis tullut naiselle tutuksi.

Naapurimaiden tapoja vertaillessa Pyykkönen mainitsee ensimmäisenä, että venäläinen keittiö on yleensä talon emännän valtakuntaa.

– Se on varmaankin ihan fakta, että naisten harteilla on aika pitkälle kaikki. Totta kai maailma muuttuu, mutta ei ihan niin nopeasti Venäjällä ainakaan, pohtii Pyykkönen.

Myös maksalaatikko oli outo, sellaista ei ikimaailmassa syötäisi Venäjällä.

Inna Pyykkönen

Venäjällä keittiö on todella kodin sydän – oli se sitten esimerkiksi kerrostalossa kuinka pieni tahansa. Keittiössä viihdytään niin ruuanlaiton kuin seurustelunkin merkeissä.

– Siellä vietetään hyvin paljon aikaa: valmistetaan ruokaa, seurustellaan, juodaan teetä ja juhlitaan. Ruokaa tykätään laittaa ja kutsua kylään ystäviä ja sukulaisia. Harvoin on sellainen aika, ettei olisi mitään. Ihan vaikka teellä käydään päivittäin tai viikoittain, kertoo Pyykkönen.

Pyykkösen mukaan juuri juhlilla onkin valtava merkitys venäläisessä ruokakulttuurissa. Kun Suomessa panostetaan suurieleisesti lähinnä jouluun, löytävät venäläiset syytä herkutteluun useammin vuoden aikana.

– Venäjällä on paljon muitakin juhlia mitä juhlitaan todella paljon ja ruoka on äärimmäisen tärkeä. Toki seurustelu ja juhlan aihekin ovat tärkeitä, mutta ruoka on merkittävässä osassa.

Höyrykeittimelle on käyttöä

Pyykkösen mielestä suomalainen ruokapöytä on yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi kuin Venäjällä. Itänaapurissa suositaan voimakkaita makuja ja pöytään halutaan kattaa enemmän erilaisia vaihtoehtoja ja lisukkeita.

Tämä näkyy myös keittiön varustelussa: venäläinen kotikokki käyttää mielellään kodinkoneita, jotka moni suomalainen hylkäisi turhakkeena kierrätyskeskukseen. Pyykkösen mukaan laitteista innostutaan herkästi ja niitä osataan käyttää.

– Se tietenkin riippuu myös kodista ja emännästä. Esimerkiksi höyrykeitintä käytetään vaikka minkälaiseen tarkoitukseen. Tv-shopissa myynnissä olevat jännät vempaimet voivat olla käytössä ihan tavallisessa kodissa.

– Kun taas täällä ruuan valmistaminen on suoraviivaisempaa, niille ei ihan sellaista suurta tarvetta ole, vertailee Pyykkönen.

Venäläiset rakastavat suolakurkkuja. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Ravintola-alan yrittäjän mielestä suomalaiset ovat kohtuullisen varovaisia uusien makujen suhteen. Esimerkiksi yrttien käyttö jää usein tuttuihin suosikkeihin: tilliin ja persiljaan.

– Suomalaisten elämä on niin hektistä ja kiireistä varsinkin perheissä, että ei välttämättä ole aikaa kokeilla erilaisia makuja. Täällä syödään sitä mihin on totuttu.

Venäläiset ovat keittiössä Pyykkösen mukaan kokeilunhaluisempia. Myös tuoteselosteita syynätään enemmän – puhtaat maut ja raaka-aineet koetaan tärkeiksi.

Esimerkiksi höyrykeitintä käytetään vaikka minkälaiseen tarkoitukseen.

Inna Pyykkönen

– Venäjällä kartetaan kaikkia mahdollisia lisäaineita. Ihan tavalliselle venäläiselle on hyvin tärkeää, miten ruoka on kasvatettu ja tehty. Esimerkiksi Valio on tehnyt Venäjälle lisäaineetonta jogurttia.

Löytääkö venäläisen makumaailman ystävä sopivia tuotteita suomalaisesta marketista? Melko hyvin, sanoo Pyykkönen.

– Peruskasvikset ja -juurekset löytyvät ja ne ovat hyviä ja usein paikallisia, mikä on minusta hirveän tärkeää. Mutta esimerkiksi suolakurkkuja ja hapankaalia on hyvä tehdä itse, sillä oikeasti hyvänmakuista venäjän makuun on vaikea löytää. Suomalaisten kurkkujen sokeri ja etikka ovat minulle vieraita.

Leipäjuusto ja maksalaatikko hämmensivät

Kun Pyykkönen muutti Venäjältä aluksi Kuhmoon opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alaa 1990-luvun lopulla, pääsi hän suomalaisista ruuista ja keittiötavoista nopeasti jyvälle. Muutama ruoka aiheutti kuitenkin erityistä hämmennystä.

– Juustoleipä tai leipäjuusto – se oli tosi outo. Olin ihmeissäni, että mitä tämä on kun se narskuu hampaissa. Myös maksalaatikko oli outo, sellaista ei ikimaailmassa syötäisi Venäjällä, naurahtaa Pyykkönen.

– Mutta olen aika kaikkiruokainen ja tykkään kokeilla erilaista. Niistäkin olen kuitenkin tykännyt, tosin lihaa en enää syö, hän lisää.