Suosikkisoittimet vaihtuvat vuosikymmenen välein – nyt soi ukulele

Harmonikka on miltei hävinnyt musiikkiliikkeen hyllyltä, mutta nokkahuilu pitää pintansa. Sen rinnalla koululaiset näppäilevät ukulelea.

musiikki
Aimo Suomela soittaa ukulelea
Timo Nykyri/ Yle

1960-luvulla soi rautalanka ja tango, 70-80 luvun taitteessa alkoi uusi sähkökitarabuumi. Salamasormiset soittajasankarit ihastuttivat, ja samaan aikaan Kaukoidässä alettiin valmistaa laadukkaita ja edullisia soittimia.

– Kyllä se oli hyvää aikaa. Japanista tuli edullisempia Fender-kitaroita. Niitä myytiin järkyttäviä määriä, muistelee Aimo Suomela joka on toiminut yli 35 vuotta soitinmyyjänä.

Ukuleleahan kaikki soittavat.

Aimo Suomela

Lyömäsoittimissakin näkyi laadun nousu, 1980-90-luvulla myytiin myös paljon rumpuja.

– Ne ovat käytettynä edelleenkin tosi kysyttyjä, tietää Suomela, rumpali kun itsekin on.

80-luku oli myös syntetisaattorien nousun aikaa. Kasarimusa rakentui usein syntikkasaundien varaan. Aika moni tuon ajan soittimista on kadonnut, mutta tuolloin luotiin pohja uudelle teknologialle.

– Kaikki on nykyään tietokoneella, tänä päivänä myydään paljon kotistudioita. Niitä on jo useassa mökissä, tietää Suomela.

Yksi katoaa, toinen tulee tilalle

Vanhanaikainen low-tech on taas in. Yksi soitin on kuitenkin lähes kadonnut musiikkiliikkeen hyllyiltä. Laadukkaita harmonikkoja valmistettiin Kouvolassakin vuoteen 1995 asti. Televisossa kisailtiin Kultainen Harmonikka -kisassa. Hanuri oli in.

– Minnehän ne haitarit katosivat, 70-luku oli vilkasta aikaa, miettii soitinmyyjäkin ääneen.

sähkökitaroita
Sähkökitaroiden kulta-aikaa oli 70-80-luku.Timo Nykyri / Yle

Hanurimyynti on siirtynyt yksityisille kauppiaille, tietää Suomela.

Musiikkiluokan työkalu

Tämän päivän hittisoitimen ääntä kuulee nykyään tv-mainoksissa ja näkee maineikkaiden pop-artistien käsissä.

– Ukuleleahan kaikki soittavat, on ukulelebändejä ja kouluissa soitetaan, naurahtaa Suomela.

– Myös akustiset kitarat säilyttävät suosionsa, lisää Suomela.

Musiikkipedagogi Ismo Koskela vahvistaa myyjän havainnon. Ukulele on nykyään nokkahuilun ohella koulun musiikkiluokan perustyökalu.

– Kyllä se alkaa olla. Nokkahuiluakaan ei ole heitetty roskiin, mutta ukulele laajentaa opetusta, sillä voi säestää itseään.

Kynnys soittamiseen on matala.

Ismo Koskela

Ukulele on mukana myös uudessa Saa Laulaa -musiikin oppikirjasarjassa.

– Se otettiin mukaan ihan olennaisena soittimena. Kynnys soittamiseen on matala ja sillä voi tehdä musiikkia saman tien, miettii Koskela ukulelen suosion salaisuutta.

Pienen soittimen suosio on huomattu myös opetushallituksessa. Kentältä kantautuvan tiedonkin mukaan ukulele löytyy yhä useammasta luokasta. Esi- ja alkuopetuksen didaktiikassakin ukulele on huomiotu.

– Opettajat saavat itse ratkaista, mikä soitin opetukseen kulloinkin parhaiten sopii, kertoo opetusneuvos Eija Kauppinen opetushallituksesta.