Australiassa kalatkin laulavat kuorossa – kuuntele

Tutkijat tunnistivat useita kalakuoroja. Myös Suomen vesillä uiskentelee äänteleviä kaloja.

tiede
Lepakkokala (Platax orbicularis).
Lepakkokala (Platax orbicularis). Alexander Vasenin / CC BY-SA 3.0 / https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Australian vesillä asustaa joukko äänteleviä kaloja, ja kun useampia sellaisia liittyy "lauluun", muodostavat ne suorastaan vedenalaisen kuoron, kertovat australialaisen Curtinin yliopiston tutkijat. Tutkimus on julkaistu eläinten ääniin keskittyneessä Bioacoustics-sivustolla. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijat nauhottivat puolentoista vuoden ajan kalojen ääntelyä Port Headlandissa Australian länsirannikolla.

Kaksi äänten tallennuslaitetta sijaitsivat parinkymmenen kilometrin päässä toisistaan, toinen kahdeksan metrin ja toinen 18 metrin syvyydessä. Laitteet poimivat vedestä muun muassa veneiden ääniä, ryhävalaan laulua ja erilaisia kalojen viestiääniä.

Tutkijat tunnistivat äänten joukosta seitsemän toisistaan erottuvaa kalojen kuoroa, jotka lauloivat auringonnousun ja -laskun aikoihin loppukevään ja alkusyksyn välillä. Tutkijoiden mukaan useampi kuin yksi kuoro lauloi samaan aikaan yhteensä 80 vuorokauden aikana.

Monet kalojen yhteislauluista kuulostivat samanlaisilta, jollaisista on aiemminkin tehty havaintoja. Eräiden laulavien kalojen lajitkin on tunnistettu.

Vedenpinta alhaalta nähtynä.

Oheisella audiotiedostolla esiintyvät muun muassa rummuttaja sekä röhkijäkala.

Tuttu ilmiö myös Suomessa

Kalojen ääntely on tunnettu ilmiö myös meillä Suomessa. Ainakin sumput ja turskat pitävät ääntä, lisääntymisaikana jopa kuoroksi asti, kertoo intendentti Markus Dernjatin Sea Life Helsingistä.

Yleensä ääntelyä, ainakin kuoroksi asti, kuullaan kalan lisääntymisaikaan. Muuten kommunikointi saattaa liittyäsiihen, kuka on vahvin ja voimakkain.

Maailmanlaajuisesti äänteleviä kaloja on ainakin pitkälti toistasataa. Dernjatinin mukaan oikeastaan vasta viime vuosina on ymmärretty, kuinka yleistä ääntely on veden alla.

Monet kalat ovat saaneet nimensä ääntelystään.

– On rummuttajakalaa, röhkijäkalaa ja kurnusimppua.

Dernjatinin mukaan ääni saattaa syntyä esimerkiksi kalan rummuttaessa uimarakkoaan. Uimarakko on käytännössä onttotila, jota on helppo rummuttaa jollain lihaksella. Ääntely on usein huomattu, kun kala on nostettu vedestä, ja se on alkanut pitää meteliä.

Ääntelyn tasokkuudesta hän ei ole täysin vakuuttunut.

– Ei ne kalat kovin syvällisiä keskustele, eikä siinä vaihdella päivän kuulumisia.