Analyysi: Suomen on käytävä enemmän EU:n tutkimuskukkarolla

Hallitus pohtii rahoituksen lisäämistä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pääministeri Juha Sipilän mukaan sitä ei kuitenkaan tehtäisi velkarahalla. Jäljelle jää tutkimusrahan uusjako tai EU:n rahastojen tehokkaampi hyödyntäminen.

talous
Grafiikka.
Velkaraha pitäisi käyttää tulevaisuutta rakentavalla tavalla, innovaatioihin ja tutkimukseen.Yle Uutisgrafiikka

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki yllyttää valtiota ottamaan lisävelkaa nyt, kun sitä saa ainutlaatuisen halvalla. Velkaraha pitäisi käyttää tulevaisuutta rakentavalla tavalla, innovaatioihin ja tutkimukseen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei syty ajatukseen lisävelasta. Sen sijaan hän sanoo Ylen haastattelussa, että hallituksessa mietitään ”tutkimuksen ja tuotekehityksen rahojen lisäämistä”.

Mistä lisäraha ilmaantuisi?

Valtion budjetista runsas kaksi miljardia euroa kuluu tutkimukseen muun muassa yliopistoissa, ja tutkimuslaitoksissa, Tekesin kautta sitä menee yrityksille. Tätä kakkua voisi jakaa uudestaan Tekesin eduksi.

Mutta yliopistoilta lisäleikkaaminen aiheuttaisi kuitenkin kohtalaisella varmuudella sen verran voimakkaan palautteen, että pääministeri tuskin haluaa sitä pöydälleen.

Pelastaisiko Eurooppa? EU:n tutkimusrahastojen käyttö on jäänyt Suomessa monen näkemyksen mukaan heikoksi.

Horizon-ohjelmasta jaetaan jäsenmaihin 70 miljardia euroa. Suomi on saanut siitä taloutensa kokoa vastaavan osuuden. Osuus voisi olla suurempikin, sillä Suomen talous on tutkimuskeskeisempi kuin moni muu EU-maa, pohditaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Lisärahan lisäksi hallituksessa askarruttaa se, saadaanko nykyisillä rahoilla riittävästi tulosta aikaan. Sitä selvittämään on hälytetty Oecd, jolta on tilattu suomalaisen innovaatiojärjestelmän läpivalaisu. Valmista pitäisi olla tammikuussa.

Vaikka pääministeri haluaa lisärahaa tutkimukseen, hän ei sentään lupaa perua Tekesin budjettiin tehtyjä leikkauksia. Tekesin budjetista on kadonnut hurja siivu muutamassa vuodessa. Ensi vuonna siihen saadaan pieni kasvuvärähdys, mutta vain jyvittämällä pieni elokuvan tuotantotuki Tekesin budjettiin.

Näyttää siis siltä, että pohdinnoissa lisätutkimusrahasta avainasemaan nousee nykyistä parempien anomusten muotoilu EU:n tutkimusrahakirstun vartijoille.