Uudenlaiset lainat koukuttavat nyt suomalaisia – Takuu-Säätiö: "Siinä on koko ajan piikki auki"

Jos maksat erittäin korkeita kuluja limiittilainasta, ota yhteyttä kuluttajaneuvojiin.

Kotimaa
50 euron seteli.
Jatkuvaa kulutusluottoa eli limiittluottoa haetaan usein netissä ja päätös sen myöntämisestä tulee nopeasti. Luoton saa ilman vakuuksia ja takaajia.Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaisia koukuttavat nyt uudenlaiset kulutusluotot, jotka ovat vallanneet markkinoita edellisen kolmen vuoden aikana.

Kun pikavipeille asetettiin kesällä 2013 korkokatto, luottoyritykset ryhtyivät kehittämään uusia tuotteita ja toivat markkinoille esimerkiksi jatkuvat luotot eli limiittiluotot.

Nyt näitä luottoja nostaneet asiakkaat hakevat apua velkaongelmiinsa.

– Näitä markkinoidaan ihmisille niin, että sinun ei tarvitse nostaa kaikkea kerralla, vaan nostat vain sen, mitä tarvitset. Siinä on koko ajan piikki auki. Tästä on tullut yleinen luototustapa, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kuvailee.

Voidaan ajatella myös niin, että kyseessä on pikavippien uusi sukupolvi, joka houkuttelee nostamaan lainaa aina, kun huvittaa.

Jatkuva luotto eli limiittiluotto myönnetään kerralla useimmiten 2000–2100 euroon saakka ja sen voi nostaa useammassa osassa.

Piikki on siis auki niin kauan, kunnes limiitti eli raja on saavutettu.

Pantzarin mukaan moni asiakas päätyy ottamaan netistä limiittiluoton vasta siinä vaiheessa, kun luottokortin raja tulee vastaan eikä pankista enää saa lainaa.

Päätös limiittiluoton myöntämisestä annetaan usein nopeasti ja sen saa ilman vakuuksia ja takaajia.

– Yleensä limiitti tulee varsin nopeasti täyteen. Silloin tulee tarve ottaa uusi limiitti toisesta firmasta ja sitten toisesta ja niin edelleen. Taloutta pyöritetään ottamalla lisää luottoa, jotta voisi lyhentää vanhaa, kertaa johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen Espoon velkaneuvonnasta perinteisen kuvion.

Jopa yli 100 prosentin vuosikorko

Uudenlaisista limiittiluotoista peritään ja yritetään periä jopa reilusti yli 100 prosentin todellisia vuosikorkoja.

– Luottokustannukset ovat pääsääntöisesti todella korkeat. Liikutaan poikkeuksellisissa lukemissa, kun katsotaan taaksepäin historiassa tai kun verrataan korkokattotasoon tai pankkien kulutusluottoihin, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula.

Nyt ongelmia aiheuttaa se, että kuluttajansuojalain (ns. pikavippilaki) mukaan korkokatto koskee ainoastaan alle 2000 euron lainoja.

Niistä saa periä todellista vuosikorkoa korkeintaan 50 prosenttia.

Vähintään 2000 euron limiittilainoja korkokatto ei siis varsinaisesti koske. Oikeuskäytäntö on kuitenkin Kuluttajaviraston mukaan epäselvä.

Virasto on vienyt ja aikoo viedä kulutusluottoihin ja esimerkiksi limiittiluottoihin liittyviä asioita markkinaoikeuteen. Niitä on käsitelty myös käräjillä riita-asioina ja Kuluttajariitalautakunnassa.

– On ollut erilaisia tapoja yrittää kiertää korkokattosääntelyä, Hannula sanoo.

Ongelmia liittyy esimerkiksi nostokattoihin, luottorajan yksipuoliseen nostamisen tai laskemisen ja ennen kaikkea erittäin korkeisiin luottokustannuksiin.

–Jos kuluttaja on ottanut tällaisia erittäin kalliita luottoja eli jos todellinen vuosikorko on yli 50 prosentin, kannattaa kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen ja selvittää mahdollisuus viedä asia esimerkiksi Kuluttajariitalautakuntaan tai jos asia on jo oikeudessa, voi pyytää käräjäoikeutta sovittelemaan luottokustannuksia.

Sekä käräjäoikeuksissa että Kuluttajariitalautakunnassa on Hannulan mukaan kohtuullistettu korkeita luottokuluja.

Kuluttajaviraston Hannulan mukaan myös asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa on puutteita eli limiittilainaa voi joissain tapauksissa saada myös ihminen, joka ei tosiasiassa kykene enää maksamaan velkojaan.

Ennätyksiä rikotaan

Vuonna 2013 voimaan tullut pikavippien korkokatto ei ole käytännössä onnistunut vähentämään velkaantumista.

Yksittäisten luottojen määrä on vähentynyt, mutta velkasummat luottoa kohti sen sijaan ovat kasvaneet.

Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar sanoo, että ennätysmäärä velkaongelmaisia ihmisiä on ottanut heihin tänä vuonna yhteyttä.Antti Haanpää / Yle

– Se ei ole toiminut niin, että velkaantuminen olisi tarkoitetulla tavalla vähentynyt, Kuluttajaviraston Paula Hannula sanoo.

Jotain kertoo myös se, että pelkästään Takuu-Säätiön velkaneuvontaan on tänä vuonna syyskuuhun mennessä yritetty soittaa yhtä monta kertaa kuin viime vuonna yhteensä eli yli 27 000 kertaa. Kaikkiin puheluihin ei ehditä vastata ja siksi palvelua ei edes markkinoita.

– Jonkinlaisia velkaongelmaisia ihmisiä on ottanut meihin yhteyttä enemmän kuin koskaan aiemmin. Me ollaan tehty tätä vuodesta 1995 ja sen jälkeen tämä on suurin luku koskaan, toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo.

Myös maksuhäiriömerkintöjen määrä on ennätystasolla. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkintä oli kesäkuun lopussa noin 370 000 suomalaisella.

Lainojenyhdistelylainat uusin tuote

Kulutusluottofirmat ovat ryhtyneet tarjoamaan viime kuukausina myös lainojenyhdistelylainoja, joita markkinoidaan edulliseksi vaihtoehdoksi yhdistää lainat.

Kuluttajaviraston Paula Hannula sanoo, että kuluttajan olisi tärkeää aina ensin laskea, riittääkö oma maksukyky lainan takaisinmaksuun. Sen jälkeen on järkevää vertailla luottojen hintoja.

Takuu-Säätiön Pantzar on skeptinen lainojenyhdistelylainojen hyödyistä. Hänen mukaansa lainojen järjesteleminen itse uudella lainalla on usein todella vaikeaa.

– Meille tulee jatkuvasti asiakkaiksi ihmisiä, jotka ovat itse yrittäneet järjestellä ongelmavelkojansa. Siellä on helposti useiden kymmenientuhansien eurojen velat kasassa, Pantzar kommentoi.

Hän sanoo, että velkajärjestelyssä vaikeinta on elämäntapojen muuttaminen velkojen maksun ohella. Kulutustottumukset on pakko miettiä uusiksi: menoja täytyy vähentää ja säästämistäkin pitää opetella.

Takuu-Säätiö on tehnyt vapaaehtoisia velkajärjestelyjä 25 vuotta. Hakemuksia tulee vuosittain 1000–1300.

– Jos meillä pääsee velkajärjestelyyn, elämäntavat pitää muuttaa. Siinä opetellaan se, minkälaiseen elämään oikeasti rahat riittävät. Me näpäytetään päälle vielä maksuhäiriömerkintä eli silloin luottoa ei edes saa mistään, Pantzar toteaa.

Katso Ylen velkakoneella, onko oma velkatilanteesi huolestuttava ja milloin hälytyskellojen pitäisi alkaa soida.

Oletko joutunut velkaongelmiin ja ehkä jo selviytymässä niistä? Kertoisitko tarinasi meille? Ota yhteyttä kristiina.tolvanen@yle.fi