Kansallismuseon tauluaarteiden kuljetus on huippusalaista minuuttipeliä

Kansallismuseo juhlistaa 100-vuotissyntymäpäiväänsä renessanssitaiteen näyttelyllä. Suomessa on esillä ensimmäistä kertaa italialaisten renessanssinerojen Rafaelin ja Tizianin maalauksia.

kulttuuri
Renessanssinäyttely Kansallismuseo
Museomestari Reijo Pasanen, kuraattori Guja Ajolfi ja konservaattori Nina Broadsheet avaavat varovasti Moronin Ritaria ruusunpunaisessa asussa. Jaani Lampinen / Yle

Arvokkaiden taideaarteiden kuljettaminen on oma taiteenlajinsa. Renessanssinerojen maalauksia kuljetettiin Kansallismuseoon avajaisten aattona. Viimeisiä muotokuvia tuotiin Puolasta lautalla ja autolla. Valtaosa teoksista on lainassa Pinacoteca Tosio Martinengo -museosta Bresciasta.

Vain muutama ihminen tietää kuljetusten tarkan reitin ja aikataulut. Autoissa on paikantimet kuljetusten seuraamiseksi, mutta laivat voivat upota ja autot joutua kolariin.

Renessanssinäyttely Kansallismuseo
Rafael: Neilikkamadonna (1520-1530)Jaani Lampinen / Yle

Maalausten pakkaaminen on pilkuntarkkaa työtä: muotokuvat kuljetetaan havuvanerilaatikoissa, jotka on kiedottu kuplamuoviin ja kuitukankaisiin. Olennaista on estää laatikoiden täriseminen pitkien kuljetusten aikana.

– Laatikon sisällä käytetään erilaisia solumuoveja, jotka toimivat tärinänvaimentimena ja myös lämpöeristeenä. Kuljetuksen aikana ne suojaavat myös vaihtelevalta lämpötilalta ja kosteudelta, museomestari Reijo Pasanen kertoo.

Rahallinen arvo ”mittaamaton”

Renessanssinerojen maalausten purkamista ja ripustamista valvotaan millintarkasti. Kuljetuksen jälkeen teokset tutkitaan taskulampuilla mahdollisten vaurioiden varalta. Mukana ovat kuraattori Guja Ajolfi Italiasta ja konservaattori Nina Broadsheet Kansallismuseosta.

Teosten rahallista Kansallismuseo ei kerro, eikä sitä oikeastaan voi tarkkaan arvioidakaan. Näyttelypäällikkö Minerva Keltanen myöntää, ettei sitä haluta paljastaa taidevarkaiden takia.

– Taiteelle voi antaa vakuutusarvon, mutta jos nämä teokset tuhoutuisivat, ei niitä mikään voisi korvata, ei edes raha.

Renessanssinäyttely Kansallismuseo
Kuraattori Guja Ajolfi ja konservaattori Nina Broadsheet tarkastavat maalauksen kuljetuksen jälkeen. Jaani Lampinen / Yle

Muotokuvissa ei naureskella

Kansallismuseon renessanssinäyttelyssä mukana on paljon muotokuvia. 1500- ja 1600 -luvuilla niissä ei ollut tapana hymyillä. Muotokuvat kuvastivat miehillä varakkuutta ja asemaa, naisilla kauneutta.

– Meillä nykyään otetaan kameran edessä cheese-hymy, mutta näissä muotokuvissa sitä ei näy. Kuvat on tarkoitettu jälkipolville, ja niissä halutaan kuvata arvokkuutta, ihmisen syvempää olemusta, Keltanen sanoo.

Renessanssinäyttely Kansallismuseo
Rafael: Siunaava Kristus vapahtaja (1505-1506).Jaani Lampinen / Yle

Näyttelyn tärkimpinä teoksina näyttelypäällikö pitää Rafaelin pieniä tauluja. Vaikka aiheet ovat uskonnollisia, kuvat ovat hyvin henkilökohtaisia. Rafael maalasi Siunaava Kristus vapahtajan 22-vuotiaana. Se oli tilaustyö (n.1505–1506) yksityishenkilön omaan kappeliin.

– Se on tarkoitettu henkilökohtaiseen hiljentymiseen. Moni sanoo, että tarkastelemalla pieniä siveltimen vetoja saa melkein hengellisen kokemuksen.

_Kansallismuseon renessanssinäyttely aukeaa yleisölle perjantaina. _