Poronhoitolaki halutaan päivittää – "Ihmiset joutuvat asumaan häkeissä porojen takia"

Osa eteläisen poronhoitoalueen asukkaista haluaa hilata poronhoitoalueen pohjoisemmaksi ja lopettaa porojen vapaan laiduntamisen.

luonto
Bohccot
Hyrynsalmen maaseutusihteerille tulee vain vähän vahinkoilmoituksia poroista. Arkistokuva.Jarmo Nuotio / Yle

Eteläisen poronhoitoalueella osalla ihmisillä on ”mitta täynnä”. Näin kuvailee hyrynsalmelainen Esa Kemppainen, joka on asian aktiivinen ajaja.

Hänen perustamansa ja yli 800-päisen Facebook-ryhmän mielestä poronhoitolakia pitäisi muuttaa nyky-yhteiskuntaan sopivaksi. Porojen tuottamat vahingot koetaan moninkertaisiksi alueen porojen tuottamaan tuottoon nähden.

Rajan hilaamista toivotaankin pohjoisemmaksi niin, että porot siirretään alueille, jossa niille on tilaa ja luontaista aluetta elää ja lisääntyä.

Luonnon ja metsän käyttö on niin paljon muuttunut, että poronhoitolaki on jäänyt ajasta jälkeen.

Esa Kemppainen

– Näin ne eivät ole täällä turmelemassa yksityistä omaisuutta. Nyt näillä eteläisillä alueilla ihmiset joutuvat asumaan häkeissä porojen takia. Yksityisomaisuuden suoja on hyvin keskeinen asia ja ihmisoikeudet, että kumpi väistyy ihminen vai poro.

Kemppaisen mukaan nyt on poroelinkeinon vuoro väistyä.

– Maailma on muuttunut niin paljon vuosikymmenten saatossa. Tänne on tullut niin paljon vapaa-ajan asutusta ja viljelystä. Luonnon ja metsän käyttö on niin paljon muuttunut, että poronhoitolaki on jäänyt ajasta jälkeen.

Pellot uusiksi porovahinkojen takia

Maanviljelijänä työskentelevällä Kemppaisella on omakohtaisia kokemuksia porojen aiheuttamista vahingoista. Ongelma koskettaa hänen mukaansa viljelijöitä koko Pohjois-Suomen alueella.

– Me viljelijät joudumme olemaan joka talvi poropaimenina. Ottamaan päivittäin yhteyttä paliskuntaan ja vaatimaan, että porot poistetaaan pelloilta. Tämä on jokatalvinen ruljanssi, kun porot laskeuvat vasomisalueelta tänne eteläiselle poronhoitoalueelle. Esimerkiksi täällä Hyrynsalmella kun ne erotellaan ja vapautetaaan, ovat ne sitten välittömästi viljelijöiden pelloilla.

Poro syö heinää.
Vesa Toppari / Yle

Kemppainen kertoo joutuneensa uusimaan peltoja joka kesä porojen aiheuttamien vahinkojen takia.

– En ole tähän mennessä lähtenyt hakemaan korvauksia, olen yrittänyt tulla toimeen paliskunnan kanssa. Olen nähnyt korvausten hakemisen monimutkaisena ja vaikeana prosessina siihen nähden mitä sieltä saa, että en ole sitä käynnistänyt.

Ongelmat on saatu Kemppaisen mukaan sovittua paikallisen Hallan paliskunnan kanssa, ja porokuri onkin parantanut Hyrynsalmessa viime aikoina.

Hyrynsalmen maaseutusihteeri Kaija Korhonen pitää keskinäisen sopimisen tapaa porojen asiassa oikeana. Maaseutusihteerille ilmoituksia porovahingoista tulee vähän, kevään tai kesän aikana niitä ei tullut ollenkaan.

– Tarkoitus on, että ihmiset saisivat ne keskenään sovittua. On aika raskas ja vähän turhakin tapa kutsua arviointilautakunta koolle sellaisessa asiassa kuin aitaaminen. Ne pitäisi kyllä saada keskenään sovittua.

Kainuussa tilaa porotaloudelle

Kainuussa toimivan Hallan paliskunnan poroisäntä Asko Moilanen ei näe mitään syytä lain muuttamiselle.

– Kärjistettyä sanahelinää. Ei voi mennä missään läpi, hän kommentoi kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) asiasta eduskunnalle jättämää kirjallista kysymystä.

Keskusteltiin kokouksessa, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin porojen teurastaminen, niin ongelma poistuu.

Asko Moilanen

– Ei poroja pysty tuolla lailla laiduntamaan ympäri vuoden tarhassa. Se on ihan sula mahdottomuus. Täällä Kainuussa on enää niin vähän ihmisiä ja on paljon valtion ja metsäyhtiön maita. Joten täällä on varmasti porotaloudellekin tilaa toimia, toteaa Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kunnan alueelle toimivan paliskunnan poroisäntä.

Moilasen mukaan esimerkiksi porojen aiheuttamat kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat harvinaisia: hän muistaa yhden tapahtuneen jokunen vuosi sitten.

Taajamaporot teurastetaan

Hyrynsalmella porot ovat olleet yleisesti keskustelun keskiössä viime aikoina, sillä taajamaporot käyskentelivät kirkonkylällä. Asko Moilasen puhelin soi esimerkiksi juhannuksena asian takia toista sataa kertaa.

– Keskusteltiin kokouksessa, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin porojen teurastaminen, niin ongelma poistuu. Raaka totuus, muuten kierrettä ei saada pois, Moilanen kertoo syyskokouksessa päätetyn, että poronomistajia kehotetaan teurastamaan nämä porot.

Moilasen mukaan niin sanottujen ongelmaporojen teurastaminen ei vaikuttaisi suuresti poromiesten talouteen.

– Alle 50 poroa aiheuttaa tätä. Vaikka tänä kesänäkin otettiin niitä taajamista kiinni ja vietiin useiden kymmenien kilometrien päähän, ne vain lähtivät kävellä kitkuttamaan ja palasivat takaisin kylälle. Parhaimmillaan niitä vietiin jopa neljä kertaa pois Hyrynsalmen kirkonkylältä.

Hallan paliskunnassa on noin 1 200 poroa, mutta suurin sallittu poromäärä on 2 700.