Suomi on jäänyt "siirtomaa-alihankkijaksi" digitalisaatiossa

Suomalaiset yritykset ovat huonoja luomaan uutta bisnestä digitalisaation avulla, kertoo uusi tutkimus. Mitä pitäisi tehdä?

talous
Servesali.
Koko digiajan yhteiskunta rakentuu niin, että kaikki ovat datan hyödyntäjiä ja tuottajia. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurimmassa osassa suomalaisista yrityksistä ei kehitetä digitalisaatiota suunnitelmallisesti, käy ilmi uudesta kyselytutkimuksesta.

Vain joka neljännessä yrityksessä on olemassa resurssit ja menetelmät digitalisaation kehittämiseen. Digionnistumisia ja -hyötyjä myös seurataan huonosti.

Pitäisi tajuta, että globaali ostoskeskus on käden ulottuvilla

Suomi ei poikkea esimerkiksi muista Pohjoismaista teknisten valmiuksien osalta, mutta eroja löytyy digitaalisten teknologioiden käytöstä ja kyvystä hyödyntää niitä.

– Me emme ole päässeet kiinni ohjelmistojen kautta toteutettavaan maailmanlaajuiseen liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Pitäisi ymmärtää, että verkko on globaali ostoskeskus, joka on täynnä asiakkaita, Tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisten Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius sanoo.

Suomalaiset ovat hyviä hyödyntämään olemassa olevia laitteita, mutta huonoja luomaan itse uutta bisnestä ja sitä edistäviä rakenteita. Avainasemassa on Heleniuksen mielestä koulutuspolitiikka.

– Voisi sanoa, että Suomi tutkii, mutta myytävää ei synny, eikä se tunnu olevan kenenkään vastuulla. Meiltä puuttuvat liiketoimintaan tähtäävät ohjelmistosuunnittelun ja digijohtamisen koulutusohjelmat.

Digitalisaation ymmärtäminen toisi kilpailukykyä

Digitalisaatio parantaa yritysten tuottavuutta, kun se mahdollistaa uusia toimintatapoja – esimerkiksi aiempaa edullisemman markkinoinnin sosiaalisessa mediassa tai myynnin laajemmalle ihmisjoukolle ympäri maapalloa.

Mahdollisuuksiin luoda kansainvälisille markkinoille suunnattua sähköistä liiketoimintaa ei kuitenkaan osata Suomessa tarttua kyselyn mukaan. Liki 70 prosenttia yrityspäättäjistä kertoo, että digitalisaatio ei ole lisännyt yrityksen johdon kiinnostusta kansainväliseen bisnekseen.

Näin yrityksiltä jäävät käyttämättä mahdollisuudet hankkia uusia kilpailuetuja.

– Tämä on kansakunnan tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta avainasia – emme osaa kehittää luovasti. Olemme hävittäneet kahdessa vuosikymmenessä kaupallista menestystä tuottavan insinööriosaamisen, ja tilalle on tullut teoreettinen tiedeosaaminen ilman yhteyttä reaalitalouden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, Helenius väittää.

Haussa uudistumiskykyisiä insinöörejä

Tämä on huomattu myös digitalisaation konsulttiyhtiössä Sofigatessä, joka rekrytoi tänä vuonna 60 uutta digijohtamisen osaajaa. Heidän löytämisensä on ollut työlästä.

– Hakijoilla on kyllä perinteistä insinööriosaamista, mutta haluamme myös vahvaa liiketoimintaymmärrystä ja tahtoa jatkuvaan uudistumiseen. Jotta pärjää tämän päivän haasteissa, tarvitaan myös rohkeutta kyseenalaistaa kaikki aiemmin opittu, Sofigaten liiketoimintajohtaja Katri Kolesnik sanoo.

Johtajilta puuttuu digiymmärrys

Liki puolessa suomalaisyritysten johtoryhmistä ei ole erikseen nimettyä henkilöä, joka vastaisi digitalisaatiosta. Kyselyn perusteella "digi" tarkoittaakin suomalaisyrityksille toistaiseksi lähinnä nykyisten toimintojen sähköistämistä – esimerkiksi sähköiseen laskutukseen tai sähköisiin työajan kirjauksiin siirtymistä.

Verkkotaloudessa on olennaista, että johtajat ymmärtävät uutta teknologiaa.

– Koko digitalisaatio lähtee siitä, että yrityksen johtoon otetaan sellainen ihminen, joka hallitsee digitalisaation osa-alueet, ja jolla on myös teknistä osaamista ja kokemusta johtaa kaupallista uuden liiketoiminnan kehittämistä, Helenius sanoo.

Kun muualla maailmassa tietohallinto on jo olennainen osa bisnestä, Suomessa sitä pidetään muun toiminnan tukena: vain seitsemän prosenttia yrityksistä kertoo kyselytutkimuksessa sen olevan osa yrityksen liiketoimintaa.

– Olemme eräänlainen siirtomaa-alihankkija. Suomi on jäänyt jumiin Nokian laitekeskeiseen ajatteluun.