Esko Aho: Luottamuspula aiheuttaa yrityksille etiikkaongelmia Venäjällä

Suomessa ei aina muisteta, miten tärkeää on luottamuspääoma. Meillä sitä kuitenkin on.

Venäjä
Esko Aho seisoo koivun äärellä
Raila Paavola / Yle

– Niin kuluttajat kuin palvelujen ja tavaroiden tuottajat ymmärtävät usein etiikan kustannuksena ja ajattelevat lyhytnäköisesti, että tekemällä jotain vähän toisella tapaa, kuin säännöt ja vaatimukset ovat, voisi voittaa jotain. Ehkä vähän aikaa voi, mutta pitkällä aikavälillä ei, painottaa Aho.

Toimiessaan Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana Esko Aholle selkiintyi, että hyvä etiikka ei ole kustannus. Jos toiminta on eettisesti hyvää, voi se hänen mukaansa edesauttaa liiketoimintaa.

Aholla on monipuolinen näkemys yritysetiikan eroista Suomen ja Venäjän välillä. Hän toimii East office of Finnish industies -osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen jäsenenä ja myös itsenäisenä yrittäjänä.

Maailma muuttuu myös eettisyysmielessä

Ahon mukaan aiemmin yritykset loivat myönteistä mielikuvaa itsestään olemalla hyviä yhteiskuntakansalaisia eli lahjoittamalla tuotteitaan tai rahaa erilaisiin hyvää tekeviin tarkoituksiin. Nykyisin taas eettisyyttä pyritään osoittamaan omilla tuotteilla ja omien palveluiden käytöllä.

– Nyt yhä tärkeämmäksi tulee se, että osataan toimia muun yhteiskunnan kanssa, ei vain valtion ja kuntien vaan myös kolmannen sektorin kanssa ja saada yhdessä aikaan sellainen toimintaympäristö, jossa yhteiskunta saa sen, mikä yhteiskunnalle kuuluu, kuluttaja sen, mitä hänelle kuuluu, ja myös yritys voi tehdä hyvää liiketoimintaa.

Esko Ahon mielestä yhteiskunnan, kuluttajien ja yritysten edut eivät ole ristikkäisiä, vaan niitä viisaasti järjestelemällä voidaan saada kaikkia hyödyttävä tulos.

Luottamuksen kasvu parantaisi yritysetiikkaa Venäjällä

Yrityksen eettisistä kysymyksistä toisaalla keskustellaan Venäjällä, toisaalla ei. Venäjän ongelma Ahon mukaan on se, että siellä ei ole samanlaista oikeusvaltiokäsitystä kuin meillä. Sen vuoksi on erittäin vaikea rakentaa sellaista luottamusta, joka tarvittaisiin etiikan parantamiseksi.

Onhan se tietenkin paljon muuta Eurooppaa jäljessä ja ongelmia on paljon.

– Onhan se tietenkin paljon muuta Eurooppaa jäljessä ja ongelmia on paljon. Olen nähnyt Venäjällä paljon huonoa toimintaa, mutta onneksi siellä on myös monia, jotka yrittävät parhaansa mukaan tehdä oikein ja pyrkivät noudattamaan samoja sääntöjä kuin muutkin.

Suomalaisessa ja venäläisessä yritysetiikassa on eroa

– Kyllä ne varmaan liittyvät siihen, että meillä luotetaan instituutioiden puolueettomuuteen. Siihen, että kun valtiovalta, kunta tai hallinto edellyttää jotakin, niin normaalilla vaikuttamisella kuka tahansa voi saada oikeudenmukaisen kohtelun. Venäjällä sellaista luottamusta ei ole ja silloin luotetaan yksilöihin, ja luotetaan siihen, että joku hoitaa puolestani asioita. Silloin lahjonta on usein hyvin lähellä. Tässä mielessä maailma on hyvin erilainen, painottaa Aho.

Hän arvioi, että meillä Suomessa saatetaan usein unohtaa, kuinka tärkeää on, että on olemassa luottamuspääoma, joka ei tule pelkästään laeista. Hänen mukaansa se syntyy myös sitä kautta, että tiedetään, miten toiset käyttäytyvät tai on ainakin ennustettavissa, että toiset käyttäytyvät samalla tavalla kuin mitä itse tekisi.

– Minusta se on paras mittari aina sille, ovatko eettiset periaatteet kunnossa vai ei, korostaa Esko Aho.

Isojen etiikka suurennuslasin alla

Maailma on Ahon mukaan yritysten eettisyysmielessä sillä tavalla muuttunut, että aiemmin isot yritykset pääsivät todellisuudessa vähemmällä ja pienet yritykset olivat kovemman puristuksen alla. Nyt hän näkee, että isoja yrityksiä katsotaan paljon tarkemmalla silmällä ja vaaditaan myös paljon enemmän kuin pieniltä.

– Voi sanoa myös niin, että jos iso sortuu virheeseen, se kostautuu kyllä pääsääntöisesti paljon enemmän kuin pienen yrityksen kohdalla.

Pahimpana yrityksen tekemänä eettisenä virheenä Aho pitää peruslupauksen pettämistä. Se on sitä, jos tuottaa tavaraa ja palvelua, joka ei vastaa tuotelupausta ja yrittää periä siitä kuluttajalta normaalituotteen hinnan.

– Kyllä se lienee se arkisin konkreettisin eettinen kysymys, jonka joka yritys joutuu melkein joka päivä kohtaamaan.