Hallituksen kärkihankkeiden rahoitus on käytännössä auki – Sipilä: Rahojen kasaamisessa ei ongelmia

Kärkihankkeiden rahoituslähteet ovat vielä auki. Mistä hallitus kerää 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä?

talous
Destian miehet asentavat Pohjanmaan radan kaksoisraidetta Nivalassa kesäkuussa 2016.
Juha Kemppainen / Yle

Kärkihankkeet on budjetoitu valtion talouden kehyksissä kolmelle vuodelle. Valtiovarainministeriön mukaan on vielä auki, mistä kohteista kärkihankkeiden rahoitus otetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan mitään ongelmia ei 1,6 miljardin euron kasaamisessa ole. Kantavana ajatuksena on panostaa valtio-omistusten arvonnousuun sekä pörssi että listaamattomissa yhtiöissä.

– Tämän ajattelun taustalla on se, että valtion yhtiöomaisuuden arvo nousee. Aktivoidaan kaikin tavoin toimintaamme ja hyödynnetään arvonnousua tähän.

Sipilän mukaan valtion yhtiöomaisuuden arvo pysyy kuitenkin samana, mutta yritysten menestymisen edellytyksiä halutaan parantaa.

Valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden asioita tai myyntiaikeita Sipilä ei halua kommentoida liikesalaisuuden takia.

Kyseessä ovat valtavat omistukset, sillä vatlion yhtiöomaisuuden arvo on noin 30 miljardia euroa.

Ensi vuonna päätöksiä

Listaamattomista yhtiöistä esimerkiksi Altian, Arctia Shippingin ja Vapon toimintaa ja tuotto-odotuksia halutaan kehittää, mutta "omistajaohjauksella ei ole syytä kiirehtiä", Sipilä sanoo.

– Haetaan luonnollinen ja sopiva kehityspolku yhtiöille, Sipilä sanoo.

Posti, samoin kuin viinayhtiö Altia, jäänmurtajayhtiö Arctia ja energiayhtiö Vapo viedään valtion kehitysyhtiöön. Postin osalta on jo väläytetty omistuksen vähentämistä 50,1 prosenttiin ja ehkä pörssilistausta.

Mitään päätöksiä yhtiöistä ei ole tehty, mutta niiden myynnistä tai osien myynnistä saatavia tuloja voidaan käyttää kärkihankkeisiin. Jotain päätöksiä on Sipilän mukaan odotettavissa ensi vuonna.

Tänä vuonna on myyty osa asekonserni Patriasta ja Ekokem, joista saatuja tuloja voidaan Sipilän mukaan käyttää kärkihankkeisiin. Molemmat kaupat olivat satojen miljoonien kauppoja.

Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa.
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tiistaina 20. syyskuuta.Jarno Kuusinen / AOP

Solidiumilta odotetaan vain osinkotuloja

Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osalta Sipilä on linjannut, että se tuottaa vain osinkoja valtiolle. Solidiuminkin osalta osinkotuloja voidaan käyttää tarvittaessa kärkihankkeisiin. Valtion budjetin tilkkeiksi Solidiumista saatavia tuloja ei enää käytetä.

Tosin viime tilikaudella osingonjako oli vaatimattomat noin 270 miljoonaa euroa, joten nähtäväksi jää, miten voitonjako valtiolle kehittyy. Osaketuotto oli miinuksella noin yhdeksän prosenttia.

Toissa tilikaudella Solidium tuotti valtiolle muhkeat noin 1,5 miljardia euroa, mutta siihen sisältyi ison Telia-Soneran osakepotin myynti. Toissa tilikaudella osakeomistusten tuotto oli plussalla 4,6 prosenttia.

Solidiumilla on 12 pörssiyhtiötä salkussaan. Sen suurimmat omistukset ovat Sampo, Stora Enso ja Elisa.

Kritiikkiä on Solidiumin osalta herättänyt se, että menneinä vuosina valtion sijoitusyhtiö on joutunut rahoittamaan valtion budjettitarpeita paljon suuremmilla summilla kuin sen yhtiöt tuottavat.

Lue myös: Neste-omistuksia lihoiksi ja viinayhtiö trimmattuna pörssiin – Näin osakestrategi käärisi valtiolle tuohta