Koe uusi yle.fi

Kotien langattomat valvontajärjestelmät on helppo mykistää

Kotien langattomien valvontajärjestelmien yleistyessä myös niiden häirintä lisääntyy. Asuntomurtoihin erikoistuneet rikollisryhmät ovat alkaneet käyttää laitteita, joilla voidaan mykistää kodin valvontajärjestelmiä.

Kotimaa
Puutalo, puita edustalla.
Mika Ranta

Asuntomurtoja tekevät rikollisryhmät ovat tänä kesänä mykistäneet Norjassa kymmeniä langattomia valvontajärjestelmiä, mutta kokeiluja on tehty myös Suomessa.

– On käytetty murron yhteydessä jammereita, mutta Suomessakin on jo testailtu häirintälaitteita, sanoo Verisuren tuotepäällikkö Kimmo Valkeapää.

Norjassa asuntomurrot ovat tapahtuneet niin, että tekijät ovat ensin testanneet, miten häirintälaitteella saadaan valvontajärjestelmä mykistetettyä. Muutamia päiviä sen jälkeen asuntoon on tehty varsinainen murto. Häirintälaitteiden käytön havaitseminen jälkeenpäin voi olla vaikeaa.

Rikoksissa käytettävä häirintälaite voi olla tupakka-askin kokoinen, joka kytketään auton tupakansytyttimeen. Laitteen kantama on kymmeniä metrejä.

Tehokkaammat häirintälaitteet pystyvät taajuuspyyhkäisyllä estämään samanaikaisesti useiden taajuusalueiden käytön. Tuolloin mykistyvät valvontalaitteiden lisäksi myös hälytyksen siirtoon käytettävät matkapuhelinverkot jopa satojen metrien säteellä.

– Uudet järjestelmät rakennetaan niin, että ne havaitsevat riittävän pitkän häiriösignaalin, joka estää tiedonsiirron ilmaisimen ja keskuslaitteen välillä. Tuolloin ne ilmoittavat siitä eteenpäin, sanoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan keskusliitosta.

Langattomat hälytysjärjestelmät tulisikin aina varmentaa vähintään kahdella siirtoyhteydellä.

– Jos GSM-taajuudet saadaan tukittua, niin eihän laite välitä silloin mitään eteenpäin. Jos siellä on toinen siirtotapa, niin se ei häiriinny vaan ilmoittaa, että toisessa on häiriöitä, sanoo tuotepäällikkö Kimmo Valkeapää.

Vartiointiliike tulkisee häirintäilmoituksen murtohälytykseksi.

Myös GPS altis häirinnälle

Asuntomurtoja suuremman riskin häirintälaitteet aiheuttavat merenkululle. Nottinghamin yliopisto ja Norjan merivoimat tutkivat, miten laivojen automaattiohjauksen häirintä voidaan estää. Laivojen automaattiohjaus perustuu GPS-satelliittipaikannukseen, jonka DGPS-vastaanottimia voidaan häiritä helposti vastaavilla jammereilla.

Tällöin ohjausjärjestelmä saa väärän paikkatiedon ja automaattiohjaus voi kääntää laivan pois reitiltä. Onnettomuuden vaara on suuri, jos häirintä tapahtuu kapealla rannikkoväylällä.

Ratkaisuksi ehdotetaan laivoille järjestelmiä, joissa hyödynnetään Yhdysvaltain GPS-paikannuksen rinnalla Venäjän ylläpitämää GLONASS-järjestelmää. Järjestelmät eroavat toisistaan siinä, että satelliittisignaalit lähetetään GLONASS-järjestelmässä kukin omilla taajuuksillaan. Tuolloin häirintä on vaikeaa.