Poliitikot tyrmäsivät uudet hammaslääkärit – hammaslääkäriin jonottaa 4000 ihmistä

Suomalaiset kantelevat vuosia kestävistä hammaslääkärijonoista yhä useammin Aluehallintovirastoille

hammaslääkärit
Hammaslääkäri ja -hoitaja työssään.
Hammaslääkäriin ei pääse puolessa vuodessa.Minna heikura / Yle

Hammaslääkärin vastaanotolle on monissa muissakin kunnissa liian pitkät jonot. Usein pitkä jono johtuu rahapulasta.

Lahdessa hammaslääkärijonossa on noin neljätuhatta ihmistä ja jonotusaika on vuosi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää selvitystä hoitoonpääsystä kahdeksaltatoista kunnalta hammaslääkärijonojen vuoksi.

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston mukaan jonotuskäytäntö ei ole lainmukaista toimintaa. Potilaan pitää saada tieto hoitoajastaan hoidontarpeenarvion yhteydessä.

Lahtelainen Paula Korkeamäki hakeutui suuhygienistille viime vuoden kesäkuussa. Hän saikin passituksen hammaslääkärin vastaanotolle reikiä paikkauttamaan.

Lain mukaan lääkärille pitäisi päästä alle puolessa vuodessa, mutta nyt takana on viisitoista kuukautta odotusta, ja edessä vielä ainakin kuusi kuukautta.

Hoito jo alkanut, vaikka mitään ei tapahdu

Odottelu sapettaa Paula Korkeamäkeä, mutta vielä enemmän häntä korpeaa se, että kaupunki katsoo hoidon jo alkaneen.

– Kun suuhygienistillä käy, se on hoidon aloittaminen, ei hoidontarpeen arviointi, Korkeamäki sanoo.

Aluehallintovirastosta todetaan, että potilaan hoidon tarve on määräävä tekijä.

– Tapa, jolla ohjataan suoraan suuhygienistille, ei vastaa sitä mitä lainsäädännössä haetaan. Kaikki potilaat eivät ole suuhygienistin tarpeessa, vaan tarvitsisivat suoraan hammaslääkärin hoitoa, terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Suuhygienistille määräämisen taustalla on ajatus siitä, että suusairaudet ovat pääasiassa itse hoidettavia, vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen Lahden kaupungilta sanoo.

– Valtaosa potilaista pystyy korjaamaan suusairaudet muuttamalla ruokailutottumuksiaan ja hampaidenharjaustaan, hän sanoo.

Poliitikot sanoivat ei uusille hammaslääkäreille

Lahteen haluttiin perustaa neljä uutta hammaslääkärinvirkaa, mutta poliitikot sanoivat ei. Tilanne on tuttu muuallakin Suomessa: hammaslääkäreitä on jopa vähennetty, vaikka hoitojonot ovat pitkät. Kaupunki joutuukin antamaan aluehallintovirastolle selvityksen, miten jono puretaan.

Edessä voi olla jopa uhkasakko, jolla toimintaa ollaan saatu nopeutumaan. Sen suuruus on vähintään satoja tuhansia, jopa miljoonaluokkaa. Neljän uuden hammaslääkäriviran vuosikustannus on alle 400 000.

– Se on minun mielestäni kaupungille valtava imagotappio, jos uhkasakko asetetaan, Markku Mikkonen sanoo.

Koko totuus jonoista voi olla viranomaisiltakin hämärän peitossa. Kunnat raportoivat hoitoonpääsystä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle.

Jonot voivat olla ilmoitettua pidempiä, sillä moni kunta tulkitsee hoidon alkavan suuhygienistikäynnistä, kuten Lahdessakin tehdään.

Valvovan viranomaisen kannalta tilanne on vaikea.

– Lähdemme siitä, että kun kunnalta pyydetään selvityksiä, ne ovat totuudenmukaisia, Anne Hiiri Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Aluehallintovirasto seuraa tilannetta myös kansalaisten kantelujen avulla. Se on ensimmäinen signaali todellisesta tilanteesta. Kanteluiden määrä on ollut kasvussa, koska ihmiset ovat valveutuneempia kuin aiemmin.