1. yle.fi
  2. Uutiset

Viranomaisten oppi Tornion järjestelykeskuksen jälkipuinnissa: Tiedotuksen pitää toimia paremmin

Jos Suomeen joudutaan vielä perustamaan järjestelykeskuksia, tiedotus viranomaisilta suoraan kansalaisille aiotaan hoitaa paremmin.

Kotimaan uutiset
Järjestelykeskus Torniossa.
Vuosi sitten Tornioon perustettiin maailman ensimmäinen järjestelykeskus.Anna Leppävuori / Yle

Vaasan yliopisto järjesti Torniossa turvallisuuskahvilaksi nimetyn keskustelutilaisuuden viime keväänä, tarkoituksenaan selvittää, mitä mieltä kansalaiset olivat vuoden takaisista tapahtumista. Tuolloin ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden virta Ruotsista Suomeen yllätti kaikki, ja rajakaupunkiin perustettiin maailman ensimmäinen järjestelykeskus.

Turvallisuuskahvilassa oli mukana edustajia kaikista niistä tahoista, jotka olivat mukana järjestelykeskuksen toiminnassa. Nyt Puolustusvoimat, Sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto, Suomen Punainen Risti ja Poliisi ovat antaneet omat vastineensa turvallisuuskahvilassa esiin nousseista asioista.

Yksi suurimmista turvallisuuskahvilassa esitetyistä huolista oli tiedotus, joka koettiin riittämättömäksi. Viranomaiset ottivat kansalaisten palautteen tosissaan, ja pohtivat millä kaikilla tavoilla tiedotusta pitäisi lisätä ja parantaa, erityisesti järjestelykeskuksen alueella asuvien kuntalaisten suuntaan.

– Kyllä sekä Sisäministeriössä, Maahanmuuttovirastossa että Lapin poliisilaitoksella on otettu tähän kantaa, ja ehkä suunnitellaan, miten tulevaisuudessa voitaisiin tehdä paremmin, kuvailee tutkija Alisa Puustinen Vaasan yliopistosta.

Kansalaisten infopiste tarvitaan

Esimerkiksi Sisäministeriö on vastineessaan vakuuttunut siitä, että poikkeuksellisissa tilanteissa tarvitaan mediaviestinnän lisäksi viranomaisilta suoraa viestintää kansalaisille. Tätä ei ymmärretty vuosi sitten. Ministeriössä pohditaankin nyt, millä kaikilla keinoilla viranomaiset voisivat tiedottaa tapahtumista suoraan kansalaisille silloin, kun tiedon tarve on suuri.

Turvapaikanhakijoiden jono Tornion järjestelykeskuksen edessä.
Turvapaikanhakijoiden virta Ruotsista Suomeen yllätti kaikki viime vuoden syksyllä.Kati Teirikko / Yle

Maahanmuuttovirasto toteaa suoraan, että järjestelykeskuksen yhteyteen on jatkossa perustettava kuntalaisten tiedontarvetta palveleva informaatiokeskus. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta.

– Kyllähän se totta on, että kun viestintä tapahtuu minkä tahansa median kautta, siihen tulee aina yksi elementti lisää. Kun viranomainen pääsee kohtaamaan kansalaisen suoraan, niin totta kai vuorovaikutus on silloin välittömämpää ja ehkä vilpittömämpää, Puustinen selventää.

Puustinen korostaa, että viranomaiset miettivät parannuksia, mutta myös sitä, mihin kaikkeen aika ja varat riittävät.

– Aivan kaikkialle ei tietenkään voida perustaa pisteitä, joissa voidaan kansalaisia kohdata, mutta esimerkiksi Maahanmuuttovirasto miettii parhaillaan, miten vastaaviin tilanteisiin voidaan reagoida paremmin.

Poliisi pitää linjaansa avoimena

Lapin poliisilaitos korostaa avointa tiedotuslinjaansa Tornion järjestelykeskuksen toiminnan aikana. Pelkästään keskuksen ensimmäisten toimintaviikkojen aikana poliisi lähetti 75 tiedotetta suomeksi ja ruotsiksi, mikä on poikkeuksellisen paljon poliisin historiassa.

Lapin poliisi katsoo tarjonneensa kaiken mahdollisen järjestelykeskukseen liittyvän tiedon avoimesti omilla verkkosivuillaan, josta kuka tahansa on voinut lukea tiedotteet. Poliisi kuitenkin toteaa ottavansa kansalaisten palautteesta opikseen, ja aikoo jatkossa kertoa kansalaisille paremmin, mistä paikalliset poliisiuutiset ja -tiedotteet ovat luettavissa.

SPR vastasi järjestelykeskuksessa muun muassa turvapaikanhakijoiden majoituksesta ja muonituksesta. SPR:n mukaan etukäteistieto ja kuntalaisten kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää silloin, kun kuntaan perustetaan järjestelykeskus.

SPR toteaa, että paikallisilla vapaaehtoisilla voisi olla tärkeä rooli tiedon jakamisessa, sillä ihmisten kohtaaminen ja keskustelut poistavat ennakkoluuloja.

Kokemuksista konkretiaan?

Tutkija Alisa Puustinen pitää turvallisuuskahvilan antia hyvänä sekä torniolaisten että viranomaisten kannalta. Puustisen mukaan alun hämmennyksen jälkeen viranomaiset ovat kiitelleet mahdollisuutta keskustella suoraan kansalaisten kanssa.

– Tämä ei ole normaali tapa, tähän ei ole totuttu, eli se vaatii myös viranomaisilta erilaista vastaantuloa kuin aiemmin. Mutta hyvin positiivista palautetta on saatu haastatteluissa kaikilta meidän turvallisuusviranomaisilta.

Puustinen korostaa, että suurin kysymys on, kuinka tähän mennessä saadut kokemukset ja tieto voidaan viedä konkreettiseen päätöksentekoon.

– Siihen meillä ei ehkä tällä hetkellä ole vastausta, mutta sitä mietitään yhdessä jatkossakin.

Lue seuraavaksi