Suomalaisten tekstarihurahdus hyytyi – huima pudotus: -40,3 prosenttia 5 vuodessa

Tekstiviestejä lähetettiin Suomessa alkuvuoden aikana 1,3 miljardia kappaletta. Suomalaisten tekstarihurahduksen kuumimpina vuosina määrä oli lähes kaksinkertainen.

ilmiöt
Pikaviestipalvelujen kuvakkeita älypuhelimen näytöllä.
Tiina Jutila / Yle

Suomalaiset lähettävät vuosi vuodelta vähemmän tekstiviestejä. Viestintäviraston tuoreiden tilastojen mukaan alkuvuonna 2016 yhtä suomalaista kohden lähetettiin kuukaudessa 40 tekstiviestiä. Tekstiviestien kulta-aikana 2010-luvun alussa määrä oli yli puolet suurempi kuin nyt. Huippuvuonna 2011 tekstiviestejä liikkui keskimäärin yhtä suomalaista kohden 67 kappaletta kuukaudessa eli yli 2 kappaletta päivässä.

– Joka vuosi lähetettyjen tekstiviestien määrä vähenee noin kymmeneksellä, Viestintäviraston toimialatyöryhmän päällikkö Joonas Orkola kertoo.

Vaikka tekstiviestien lähettäminen hiipuu, ei suomalaisten keskinäinen viestiminen lyhyillä, kirjoitetuilla viesteillä ole loppunut. Nyt tekstiviestien rinnalla kuitenkin kirjoitetaan viestejä sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa netin pikaviestinsovelluksissa. Moni kokee esimerkiksi SnapChatin tai WhatsAppin helpommaksi ja nopeammaksi viestintävälineeksi kuin tekstiviestin.

Joka vuosi lähetettyjen tekstiviestien määrä vähenee noin kymmeneksellä.

ryhmäpäällikkö, Joonas Orkola, Viestintävirasto

– Parempi käyttäjäkokemus ja käytettävyys on todennäköisesti suurin tekijä sille, miksi tekstiviestit eivät enää ole houkuttelevin vaihtoehto. Pikaviestisovelluksissa on yleensä paremmat chat-ominaisuudet, niissä voi luoda omia ryhmiä viestittelyyn ja näkee milloin toinen osapuoli on ollut viimeksi aktiivinen, teleoperaattori Elisan liiketoimintajohtaja Jan Virkki sanoo.

Lisäksi pikaviestimissä videon ja äänen liittäminen viestiin on helpompaa kuin tekstareissa. Pikaviestinsovellukset ovat yleensä myös ilmaisia, kun taas tekstiviestien lähettäminen maksaa.

Tekstiviesti voi olla tehokkaampi kuin pikaviestin

Vanha kunnon tekstari ei kuitenkaan ole katoamassa minnekään. Tekstiviesteissä on tiettyjä etuja, joiden vuoksi ne pitävät pintansa.

– Pikaviestin sovelluksissa on se vika, että myös vastaanottajalla pitää olla samanlainen sovellus puhelimessaan, että viestintä toimii. Tekstiviestin lähettäjän ei tarvitse tietää kuin vastaanottajan numero, Orkola sanoo.

Tekstiviestit ovat myös toimintavarmoja. Silloinkin, kun verkot muuten ovat alhaalla, netti ei pyöri ja puhelut pätkivät, tekstiviesti on todennäköisin keino saada viestinsä perille.

Monet käyttävät eri sovelluksia rinnakkain sen mukaan, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaisin viestintäkeino.

– Käytän Facebookin Messengeriä, WhatsAppia ja tekstiviestejä riippuen siitä kenelle lähetän viestiä eli riippuen siitä, kenet tavoitan milläkin tavalla varmimmin. WhatsAppia käytän ehkä eniten, mikkeliläinen Mari Kirvesniemi, 49-v. kertoo.

WhatsApp on myös Kirvesniemen tytärten suosikkisovellus.

– He lähettelevät tosi paljon ääniviestejä toisilleen ja kavereilleen ja minullekin. Minä vastaan niihin sitten soittamalla, se on minun ääniviestini, Kirvesniemi nauraa.

Yritykset pitävät tekstiviestit elossa jatkossakin

Orkolan käsityksen mukaan tekstiviestimahdollisuus on yhä olemassa ympäri maailman kaikissa niissä liittymissä, missä tarjotaan myös puhepalveluita. Suomalaiset operaattorit Elisa, Sonera ja DNA kertovat, ettei mitään suunnitelmia tekstiviesteistä luopumiseen ole.

– Tekstiviestien käyttö on vielä runsasta ja monet sähköiset palvelutkin käyttävät tekstiviestejä yhtenä kanavana. DNA:lla ei ole suunnitelmia palvelun lopettamisesta, Marjut Salmela DNA Viestinnästä kertoo.

Kuluttajan ja yritysten välillä kulkevat tekstiviestit tulevat säilymään jatkossakin, mutta muuten tekstiviestien lähettäminen hiipuu.

ryhmäpäällikkö, Joonas orkola, Viestintävirasto

Se, että tekstiviestin lähettämiseen tarvitaan vain vastaanottajan numero on erityisesti sähköistä väyliä käyttävien yritysten mieleen. Viime vuonna Suomessa lähetetyistä vajaasta 2,9 miljardista tekstiviestistä viidennes kilahti ihmisten kännyköihin yrityksiltä. Orkola uskoo, että nimenomaan yritysten ansiosta tekstiviestit elävät vielä pitkään.

– Sen lisäksi, että tekstareilla vaihdetaan kuulumisia, niin niillä esimerkiksi maksetaan joukkoliikenteen matkalippuja ja tiedotetaan lääkärin ajanvarauksesta. Uskon, että kuluttajan ja yritysten välillä kulkevat tekstiviestit tulevat säilymään jatkossakin, mutta muuten tekstiviestien lähettäminen hiipuu.

Orkola arvioi, että noin kymmenyksen vähennys lähetettyjen tekstiviestien määrässä tulee jatkumaan. Ensin tekstiviestien käytöstä luopuvat nuoret ja sitten myös vanhemmat ihmiset. Viestiminen ei kuitenkaan vähene, päinvastoin.

– Samaan aikaan kun tekstiviestien lähettäminen vähenee kymmeneksen vuosittain, niin tiedonsiirtomäärä, jolla erilaisia viestipalveluita käytetään lähes kaksinkertaistuu vuodessa.

Suomalaiset eivät olekaan tekstiviestikansa – liettualaiset ovat

Kansainvälinen vertailu lähetettyjen tekstiviestien määrissä osoittaa vääräksi monien käsityksen siitä, että suomalaiset olisivat erityisen kovia tekstaamaan. Tosiasiassa tekstiviestejä lähettävät suomalaisia enemmän ainakin liettualaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, latvialaiset, norjalaiset ja islantilaiset.

– Näissä maissa telepalveluiden käyttäminen ylipäänsä on aika lähellä suomalaista tapaa ja siksi niitä voi verrata. Kuitenkin lähes kaikissa näissäkin maissa tekstiviestein lähettäminen on laskusuunnassa, Orkola kertoo.