Oikeus palautti luvat alkoholia pimeästi myyneille baareille – Harmaan talouden torjunta voi vaikeutua

Hämeenlinnan hallinto-oikeus asettui päätöksessään veroja kiertäneiden ravintoloiden puolelle. Ylempi oikeusaste ratkaisee, jääkö Hämeenlinnan yllättävä päätös voimaan.

Kotimaa
Oluttuoppi terassin pöydällä
Antti Pylväs / Yle

Ravintola-alaa valvovat viranomaiset ovat ihmeissään Hämeenlinnan hallinto-oikeuden keväisistä ratkaisuista. Hallinto-oikeus palautti ravintoloille anniskeluluvat, jotka aluehallintovirasto oli aiemmin peruuttanut.

Luvat oli peruutettu, koska verotarkastuksissa paljastunut muun muassa alkoholin pimeää myyntiä. Ravintolat puolestaan valittivat aluehallintoviraston lupaperuutuksista hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus oli ravintoloiden puolella. Se katsoi, että pelkät verotarkastuksessa tehdyt havainnot harmaasta taloudesta eivät ole riittävä peruste lupien peruuttamiselle.

Ravintola-alan harmaan talouden kitkentä vaikeutuu ja rehelliset yrittäjät joutuvat entistä ahtaammalle, jos päätös jää voimaan, pelkää Valvira. Se koordinoi ja ohjeistaa alkoholivalvontaa Suomessa.

Oikeuden mukaan verojen maksamatta jättäminen ei vielä ollut niiden laiminlyöntiä. Sen mielestä laiminlyöntiä olisi vasta verotarkastuksen jälkeen määrättyjen jälkiverojen maksamatta jättäminen.

Päätöksissään oikeus korosti, että vuosina 2013 ja 2014 tehdyt havainnot pimeästä myynnistä eivät vielä osoita sitä, että ravintolat olisivat “toistuvasti tai huomattavissa määrin laiminlyöneet verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamista”.

Päätös yllätti Valviran

Valvirassa anniskeluasioiden ohjauksesta vastaava ryhmäpäällikkö Kari Kunnas yllättyi linjauksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen linjan mukaan luvat on voitu peruuttaa jo verotarkastuskertomusten perusteella.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Kunnaksen mukaan siis katsonut, että aluehallintovirasto ei olisi voinut peruuttaa lupia esimerkiksi verotarkastuksessa ilmenneen ohimyynnin perusteella. Ohimyynnissä myyntiä ei kirjata kirjanpitoon, eikä siitä makseta veroja, vaan rahat käytetään esimerkiksi pimeiden palkkojen maksuun.

Ravintolat joutuvat ylipäätään verotarkastuksen kohteiksi melko harvoin.

Suomessa noin 8 400 anniskeluravintolaa. Tavallisena vuonna tarkastetaan reilut 100 ravintolaa. Verohallinnossa on juuri päättymässä ravintola-alan tehostettu valvontaprojekti, jossa tarkastettiin reilun vuoden aikana noin 660 ravintolaa. Edellisen kerran ravintola-ala oli tehosyynissä 2003–2005, jolloin verotarkastuksia tehtiin kaikkiaan noin 900 ravintolaan.

Muuttuuko oikeuskäytäntö?

Anniskeluluvat alunperin peruuttanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Valviran Kari Kunnas on toiveikas sen suhteen, että KHO kumoaisi nyt Hämeenlinnassa tehdyt päätökset ja pitäytyisi aiemmin voimassa olleessa käytännössä.

Kesäkuussa korkein hallinto-oikeus ratkaisikin samankaltaisen kysymyksen. Siinä KHO piti voimassa oman nykylinjansa, jonka mukaan verotarkastajien virkavastuulla kirjaamat havainnot laiminlyönneistä riittävät syyksi anniskelulupien peruuttamiselle.

Oluttuoppi
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ratkaisu syntyi kuitenkin äänestyspäätöksellä. Vähemmistöön jäänyt hallintoneuvos perusteli mielipiteensä samoin kuin Hämeenlinnan hallinto-oikeus: verotarkastuksissa havaittu pimeä myynti ei riittänyt syyksi perua anniskeluluvat.

KHO:n erimielisyydestä johtuen on mahdollista, että yleinen oikeuskäytäntö muuttuu. Näin tapahtuu, jos KHO ei muuta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden nyt tehtyjä päätöksiä.


Erikoista tosin olisi sekin, mikäli KHO muuttaisi oikeuskäytäntöä, vaikka laki ei ole muuttunut. Kunnas uskookin, että KHO kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset ja anniskeluluvat perutaan.

– Uskon että KHO ratkaisee asian noudattaen aiempaa oikeuskäytäntöä, hän sanoo.

Hämäräbisnes saisi pyöriä pitkään

Mikäli lupien peruuttaminen ei enää verotarkastusten perusteella tulevaisuudessa onnistuisi, olisi Kunnaksen mielestä yksi vaihtoehto muuttaa lakia, jotta harmaan talouden ehkäisy onnistuisi. Silloin voimassa ollut käytäntö kirjattaisiin selvästi lakiin siten, että verotarkastuksissa havaittu merkittävä harmaa talous olisi peruste viedä anniskeluluvat.

Jos verotarkastushavaintojen perusteella ei lupia voitaisi peruuttaa, hidastuisi harmaaseen talouteen puuttuminen.

Kunnaksen käsityksen mukaan luvat voisi peruuttaa edelleen, mutta vasta verotuspäätösten tultua aikanaan lainvoimaiseksi. Päätökset tulevat lainvoimaiseksi, kun valitukset on käsitelty ensin verotuksen oikaisulautakunnassa ja sitten hallinto-oikeuksissa. Valitusprosessissa kuluu aikaa helposti puolitoista vuotta ja enemmänkin, jos ravintoloitsijan tarkoituksena on vain pelata aikaa.

– Lupaviranomaisten nopea reagointi heikentyisi, Kunnas sanoo.

Verottaja on viime vuosina tehnyt rikosilmoituksia poliisille lähinnä törkeistä veropetoksista. Oikeuskäytännössä raja tavallisen ja törkeän veropetoksen välillä on kulkenut noin 20 000 euron vältetyissä veroissa. Jotta veroja jäisi maksamatta 20 000 euroa, pitäisi viinaa myydä pimeästi huomattavasti suuremmilla summilla vuosittain.

Lasipinoja ravintolassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Anniskelulupia peruutetaan määräaikaisesti tai pysyvästi joitakin kymmeniä vuodessa. Luvussa on mukana myös anniskelurikkeiden vuoksi perutut luvat. Viime ja tänä vuonna tehdyn tehostetun verovalvonnan seurauksena on peruutettu noin 75 lupaa.

Määrä ei ole suuri suhteessa toimialan kokoon, eikä lupia ole Kunnaksen mukaan peruttu kuin selvimmissä harmaan talouden tapauksissa.

Kari Kunnaksen mukaan sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus rehellisten yrittäjien mahdollisuuksiin pärjätä kilpailussa, sillä lupien peruuttamisella on suuri pelotevaikutus. Kunnaksen arvion mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden linja olisi tappio rehellisten yritysten kannalta.


– Harmaa talous lisääntyisi ravintola-alalla entisestään ja alan kilpailuneutraliteetti kärsisi mikäli lupaviranomaisella ei olisi mahdollista puuttua suhteellisen nopeasti harmaan talouden epäkohtien havaitsemisen jälkeen anniskelulupaan, hän sanoo.