Opettajien huoli: Miten ottaa digiloikka, jos ei ole edes kopiokoneita?

Monessa kunnassa uuden opetussuunnitelman vaatima digiloikka on vielä kaukana. Puutetta on jopa kopiokoneista, Tampereelta kerrotaan.

koulut
Mankkaan koulu
Suurelle osalle kouluja digiloikka on iso ponnistus, arvioi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.Yle

Osalle kouluista niin sanottu digiloikka on vain kepeä askel, enemmistölle se kuitenkin on iso ponnistus, arvioi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Digiloikalla viitataan yhteen uuden opetussuunnitelman seitsemästä keskeisestä tavoitteesta: tietoteknologiseen osaamiseen. Se tarkoittaa muun muassa, että kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.

Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria, OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo toteaa. Tämä kävi ilmi myös Yle Uutisten viiteen suureen kaupunkiin tekemällä soittokierroksella.

Esimerkiksi Turussa kaikilla peruskoulujen ja lukioiden opettajilla on henkilökohtaiset päätelaitteet, kertoo Turun opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Törrönen. Neljäs- ja seitsemäsluokkalaisille sellaiset on luvassa vuoden kuluttua.

Tilanne on hyvä myös Rovaniemellä, sanoo Rovaniemen opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Sarmola.

– Laitteisto on pääosin ajan tasalla. Välttämättä jokaisessa koulussa ei ole riittävästi laitteita, jos ajatellaan oppilaita, mutta henkilökunnalla pitäisi olla henkilökohtaiset laitteet viimeistään tänä vuonna.

Tampere: Arki menee selviytymisessä

Sen sijaan Tampereella ei laitteita riitä kaikille opettajillekaan, sanoo puheenjohtaja Jukka Vuorinen Tampereen opettajien ammattiyhdistyksestä. Monessa koulussa on nostettu kädet ylös, koska laitteita ei ole tarpeeksi, hän kuvailee tilannetta.

– Jopa kopiokoneista on silloin tällöin puutetta. Aika alkeellisella tasolla tässä ollaan.

– Ainakin Tampereella perusopetuksen määrärahoja on vähennetty viime lukuvuodesta. Se on tuottanut isoja opetusryhmiä, jopa yhdysluokkia, joita on yleensä vain maaseudulla. Digiloikka on tärkeä, mutta arki menee selviytymisessä, Vuorinen kärjistää.

Aika menee hukkaan, kun ohjelmat eivät toimi

Uuden opetussuunnitelman vaatima digiloikka ja sen mukanaan tuomat muutokset ovat herättäneet keskustelua muun muassa Helsingissä. Siellä osa opettajista pitää laajaan käyttöön ehdotettua verkkoympäristöä eli ePortfoliota lähes käyttökelvottomana ja keskeneräisenä.

Salo Jaakko
Aika pitäisi pystyä käyttämään itse toimintaan eikä välineisiin, sanoo perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:stä.Yle

OAJ:n Jaakko Salo ei ole kuullut, että vastaavaa vastahankaa olisi ollut muualla Suomessa. Helsingissä kritiikki on kohdistunut yksittäiseen työkaluun ja tapaan, jolla käyttöönottoa ohjataan, ei siihen, että opetuksessa on päätetty käyttää juuri sähköistä portfoliota, hän huomauttaa.

– Mutta sellaista kritiikkiä on tullut paljon, että ohjelmistoissa ja laitteissa on toimimattomuutta.

– Aika menee hukkaan toimimattomien ohjelmien kanssa. Se pitäisi pystyä käyttämään itse toimintaan eikä välineisiin, Salo jatkaa. Hänen mukaansa tällaista palautetta on tullut ympäri maata ja loppukäyttäjien ääntä tulisi kuunnella.

Läppärit vanhentuneita, verkko tökkii

Se, että henkilökohtaisia päätelaitteita ei ole riittävästi tai että ohjelmistot eivät pelitä, ei ole ainoa asia, joka jarruttaa koulujen digiloikkaa. Yksi syy on, että peräti puolet opettajista kokee omat digivalmiutensa vain kohtalaisiksi, jopa heikoiksi. Puutteelliseksi on koettu nimenomaan koulutus.

Yleinen ongelma on myös tietoverkkojen hitaus.

– Verkko voi olla sellainen, että se toimii vain rajatulla alueella. Tai nopeus voi olla jonain päivänä niin hidas, että suunniteltu toiminta on mahdotonta, Salo havainnollistaa.

– On opetuksen järjestäjän vastuulla, että verkko vastaa ajan vaatimustasoa.

Mankkaan koulu
Espoolaisessa Mankkaan koulussa niin sanottuja älytauluja on käytetty jo pitkän aikaa. Oikealla kahdeksasluokkalainen Timofey Smelyakov.Yle

Ongelma on tuttu OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle Antti Piiroiselle. Hän työskentelee ruotsin ja saksan kielten lehtorina espoolaisessa Mankkaan koulussa.

– Tietokoneet ovat toimineet erittäin hyvin, niissä ei ole ollut katkoksia. Mutta läppärit ovat vanhentuneita tai sitten yhteys tökkii, Piiroinen sanoo.

"Kansainvälinen yhteistyö ei onnistu"

Helsingissä paljon porua nostattaneen ePortfolion kaltaisia ongelmia ei ole yhdessäkään Yle Uutisten soittamassa kunnassa.

Esimerkiksi Espoossa sähköisenä oppimisympäristönä on käytetty jo jonkin aikaa Fronter-palvelua. Sen käytössä ei teknisiä ongelmia ole juurikaan ollut, sanovat sekä Piiroinen että Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Heli Haaro.

Fronterin käyttö on Espoossa vapaaehtoista. Antti Piiroinen kertookin käyttävänsä mieluummin muita työkaluja.

– Fronter toimii oikeastaan vain Espoon sisällä, eikä kansainvälinen työskentely onnistu sen kautta.

– Näen paljon hedelmällisempänä sen, että oppilaat ovat työskennelleet myös ulkomaisten oppilaiden kanssa. Siksi käytän ennemmin eTwinning-yhteisöä. Se on Euroopan komission hanke, Piiroinen perustelee.

Mankkaan koulu
ETwinning on Euroopan komission hanke. Kieltenopettaja Antti Piiroinen käyttää sitä opetuksessaan.Yle

OAJ: Peruskoulujärjestelmä eriarvoistuu

Monessa koulussa digiloikan saavuttaminen kiteytyy kuitenkin välineistöön. Näin on muun muassa Kuopiossa, toteaa OAJ:n Kuopion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Karjalainen.

Lukioissa tilanne on parempi: lukiolaiset ostavat itse laitteensa. Peruskouluissa tilanne on toinen, koska oppimateriaalin on oltava maksutonta.

– Toisilla kouluilla asiat ovat hyvin, laitteita pystytään käyttämään. Toisilla kouluilla koneita on todella vähän, Karjalainen sanoo ja jatkaa:

– Ei digiloikkaa monellakaan koululla oteta, jos ei ole laitteita.

Eriarvoistaako tämä koululaisia?

Ilman muuta, vastaa OAJ:n Jaakko Salo. Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestäminen on hankalaa, jos siihen soveltuvia välineitä ei ole.

– Eriarvoistuminen on ykköshuolenaiheemme: se, miten vauhdikkaasti tämä todella tasa-arvoinen peruskoulujärjestelmämme eriarvoistuu kuntien välillä, Salo sanoo.