Jarrut pohjassa, mutta matka vain jatkuu... jatkuu... jatkuu

Tielle hyppäävä hirvi, syksyn liukkaat ja liian kuluneet renkaat. Siinä yhtälö, jota ei haluaisi testata oikeassa elämässä. Toimittaja kävi mittaamassa testiradalla, miten pitkäksi jarrutusmatka venyy lukkiutuvilla- ja ABS-jarruilla varustetulla autolla.

Pohjanmaa
Lukkiutuvilla jarruilla auto lähtee helposti sivuttaiseen liukuun.
Lukkiutuvilla jarruilla auto lähtee helposti sivuttaiseen liukuun.Anne Elhaimer / Yle

JalasjärviLiukkaan kelin harjoitukseen Jalasjärvelle on saapunut puolenkymmentä nuorta. Tarkoitus on katsoa, miten pitkä jarrutusmatka tarvitaan, jotta auto pysähtyy liukkaaksi kastellulla ja saippuoidulla ajoradalla.

Testitilanteessa nopeutta on vain 60 kilometriä tunnissa eli hieman taajamanopeutta enemmän.

Autokoulunopettaja Raimo Vartiainen on valmiina radan raunalla, jossa mitta-asteikko ulottuu sataan metriin. Oletuksena on, että kuudenkympin nopeudella jarrusmatkaksi on varattava noin 80 metriä, muuten rysähtää.

Ylihärmäläisellä Katri Vatasella on allaan autokoulun ABS-jarruilla varustettu menopeli. Etukäteen hän pelkää, että jäistä ajorataa muistuttava testirata saisi hänet suistumaan läheiseen pusikkoon.

– NYT! Jarruta, täysillä, täysillä. JARRUTAAAAA! komentaa Vartiainen radiopuhelimeensa.

Vatasen auto valuu ja valuu uhkaavasti kohti radan loppupäätä. ABS:t rohisevat äänekkäästi, ja lopulta auto pysähtyy radan ulkopuolelle, sadan metrin tolpan toiselle puolelle.

– Mikset jarruttanut? Vartiainen tivaa ratin takaa Vataselta, kun auto viimein seisahtaa. – Kyllä mä yritin! Vatanen puolustautuu.

Reaktioaika lisää jattutusmatkaa

Jos tilanne olisi ollut aito ja pusikosta olisi hypännyt ajoradalle hirvi, mukaan täytyisi laskea vielä hirven havaitsemiseen käytetty aika.

– Sataviisikymmentä metriä voisi laskea. Siis viiskymmentä metriä lisää. Kuuttakymppiä ajettaessa auto kulkee tuommoiset kahdeksantoista metriä sekunnissa. Parin sekunnin reaktioajalla se on kolmekymmentäkuusi metriä, Vartiainen laskee.

Jos reaktioon kuluu puolitoista sekuntia, siinäkin ajassa auto etenee jo kolmekymmentä metriä.

Kun nopeutta on mittarissa sata kilometriä tunnissa, varminta on varata pysähtymismatkaa sata metriä, Vartiainen neuvoo.

– Ajaahan pitäisi maantiellä sillä tavalla, että ajat kaasupolkimella. Jarrutus on vain hätätilanteita varten.

Lukkiutuvilla jarruilla luisuun

ABS-jarrujen ja ns. tavallisten lukkiutuvien jarrujen ero tulee esiin konkreettisesti, kun testiradalle pääsee Joel Laakkonen.

Hänen autonsa lähtee hätäjarrutuksessa kylki edellä sivuluisuun, mutta Laakkonen saa kuitenkin pidettyä ajokkinsa testiradalla.

– Ei taida olla abseja autossa, Vartiainen tuumaa. – Suunta säilyy kuitenkin oikeana.

Toisaalta auto pysähtyy parikymmentä metriä aikaisemmin kuin ABS-jarruilla varustettu.

– Pyörä jarruttaa koko ajan, mutta autoa ei voi ohjata.

ABS-jarrut tuovat turvallisuutta ajamiseen, mutta jarrutusmatka voi pidentyä radikaalisti. Tämä kannattaa aina muistaa, Vartiainen teroittaa.Jarrutettaessa lopputulos riippuu muun muassa renkaiden kunnosta ja ajoradan kunnon tuomista yllätyksistä.