Uuden kalatien ensimmäinen kesä ollut hiljainen Kymijoella – lohi pysynyt loitolla

Syyskuun ja lokakuun vaihteessa lohi kutee, mikä vilkastuttanee sen liikkumista kalatien yläjuoksulle. Kesän ajan Korkeakosken kalatie on mahdollistanut kalojen nousun voimalaitoksen ohi.

Kotka
Pitkän linjan kalamies Markku Kuisma Korkeakosken kalatiellä kalassa.
Markku Kuisma kokeili kalaonneaan Korkeakoskella lauantaiaamuna.Antti Ojala / Yle

Kesäkuun alussa Korkeakoskelle avattu kalatie on toiminut teknisesti hyvin, lukuunottamatta yksittäisiä pieniä ongelmia. Kaloja on päässyt myös pikku hiljaa nousemaan joen yläjuoksulle.

Kalamäärät ovat tosin olleet toistaiseksi kohtalaisen vähäisiä.

Kalatien poikki on laskettu kulkeneen kesällä yli 60 taimenta, mutta lohia vain viisi. Määrä on hyvin vähäinen.

– Joessa on ollut hyvin vähän lohta muutenkin. Kalastuspaikassa Korkeakosken alapuolella saalismäärä on ollut suunnilleen yksi kala päivää kohden, sanoo ELY-keskuksen kalastusbiologi Kauko Poikola.

Lohen vähäisyyden on huomannut myös pitkän linjan kalastaja Markku Kuisma, joka virvelöi lauantaina Korkeakosken heittolaiturilla.

– Tänä vuonna lohta on ollut jopa hieman normaalia vähemmän, hän sanoo.

Kuisma uskoo lohen vähäisen esiintyvyyden johtuvan Korkeakosken voimalan remontista, mikä hidastaa joen virtaamista.

– Se varmasti houkuttaa kalaa vähemmän tähän.

Kalatien tarkoituksena on mahdollistaa kalojen nousu voimalaitoksen ohi Kymijokeen ja tukea vaelluskalojen luontaista kiertoa.

Vesi on myös ollut tosi lämmintä, minkä takia nousu ei varmasti ole kunnolla käynnistynyt.

Lohi kutee näihin aikoihin

Poikolan mukaan lohen vähäisyyttä voi selittää myös se, että kalan nousuhalukkuus ei ole vielä huipussaan.

Lohi kutee näihin aikoihin vuodesta. Tämä voi vilkastuttaa lohen kulkemista myös kalatiellä.

– Vesi on myös ollut tosi lämmintä, minkä takia nousu ei varmasti ole kunnolla käynnistynyt.

Korkeakosken kalatie avattiin alkukesästä 2016.
Korkeakosken kalatie avattiin alkukesästä 2016.Antti Ojala / Yle

Kalatien vaikutukset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä.

– Kalat, jotka pääsevät joen yläpuolelle kutevat vapailla koskialueilla. Kun poikaset kuoriutuvat keväällä, kalat elävät joessa keskimäärin vielä kaksi vuotta ja lähtevät sen jälkeen alaspäin vaellukselle, selventää Poikola.

Oltuaan pari vuotta meressä, kalat tekevät paluun.

Todelliset tulokset nähdäänkin ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa Poikolan mukaan voidaan puhua nousukalan määrässä jopa tuhansista kaloista.

Riittävä kutevien kalojen määrä on se ongelma.

"Potentiaaliahan Kymijoessa on"

Kymijoen seuraavia kalatiekohteita tulee olemaan muun muassa Ahvenkosken alue, josta tulee kalojen toinen mahdollinen nousureitti.

– Potentiaaliahan Kymijoessa on, lisääntymisalueita on riittävästi. Riittävä kutevien kalojen määrä on se ongelma. Ahvenkosken voimalalle lohta nousee runsaasti.

Tähän saakka joessa on ollut pääasiassa istutuskalaa. Niiden nousuhalukkuus ei välttämättä ole samaa tasoa kuin luontaisesti joessa syntyneillä kaloilla.

Kalojen luonnollinen lisääntyminen on kuitenkin jatkuvasti tehostunut. Luonnossa syntyneiden poikasten määrä on pikku hiljaa kasvanut jo nykyisessäkin tilanteessa.

– Ongelma on se, että sellaisia kaloja on hyvin vähän vielä, jotka ovat syntyneet yläpuolella ja haluavat palata takaisin omaan syntymäpaikkaansa.

Varmasti myös Keski-Euroopasta löytyy paljon kalastajia, jotka ovat kiinnostuneita luonnonkierron lohesta.

Matkailupotentiaalia löytyy

Kalatiellä tulee olemaan Suomenlahdelle iso merkitys. Poikola uskoo, että kun kalatie alkaa kunnolla toimimaan, se tulee vaikuttamaan ammattikalastukseen ja matkailuun. Kalastuskohteena kalatielle voi löytyä kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolellakin.

– Varmasti myös Keski-Euroopasta löytyy paljon kalastajia, jotka ovat kiinnostuneita luonnonkierron lohesta, sanoo Poikola.

Kalastuksen järjestämisessä ja valvonnassa on kuitenkin vielä työtä tehtävänä. Houkuttelevuuden lisääminen vaatii kuitenkin ensin, että kalaa saataisiin enemmän vesille.