Neurologi kritisoi: Aivovammojen hoitoketju ei toimi

Neurologian apulaisylilääkäri Mika Juhakosken mielestä ensihoidossa ei ole tarpeeksi resursseja eikä taitoa aivovammojen arviointiin.

Kotimaa
skannerikuva aivoista
Ludovic Di Orio / Yle

Neurologian apulaisylilääkäri Mika Juhakoski Mikkelin keskussairaalasta kritisoi pahoinpitelyiden uhreille nykyään tehtäviä akuuttiarvioita - tai niiden puutteita. Juhakosken mukaan hoitoketjussa on pahimmillaan vakavia puutteita. Aivovammojen toteamiseen ole olemassa riittävän selkeää rutiinia, eikä resursseja.

Juhakosken mielestä pahoinpitelyiden uhreille tehtävissä akuuttiarvioissa olisi paljon parantamisen varaa.

– Koskaan ei voi tietää oliko uhrilla aivovamma vai ei. Tapauksia, joissa aivovammaa ei havaita, potilas kotiutetaan ja myöhemmin hän jopa menehtyy aivovammaan, sattuu kaikkialla jatkuvasti. Järjestelmä voi olla liiankin herkäksi viritetty, mutta kyllä tilanne tällä hetkellä on toisinpäin.

"Etulinjassa nuorimmat ja kokemattomimmat"

Juhakosken mielestä aivovammoista pitäisi olla nykyistä paljon enemmän tietoa ensihoidossa. Hän ei kritisoi ensihoidon, eikä poliisien työtä, vaan toivoisi yhteiskunnalta panostusta neurologiaan jo ensihoitoportaassa.

– Päivystyksen etulinjassa vastuussa joutuvat olemaan henkilöt nuorimmasta ja kokemattomimmasta päästä. Hoitoketjun pitäisi olla jatkuvan kehittämisen kohteena, ja etenkin hoidon etulinjaan pitäisi satsata lisää resursseja. Varmasti poliisi ja ensihoito tarvitsisivat tukea aivovammojen arviointiin.

Aivokuvantamisen laitteet ovat Juhakosken mukaan huippuluokkaa koko Suomessa, jopa Mikkelin kokoisessa, 55 000 asukkaan kaupungissa. Aivojen kuvantaminen pitäisi kuitenkin saada rutiininomaisemmaksi ja nopeammaksi. Säästöt kohdistuvat liian helposti päivystyksen resursseihin ja taitoon.

Juhakosken mukaan mikä tahansa nakkikioskitappelu voi johtaa aivovammaan. Vaikka uhri selviäisi vammastaan hengissä, aivovamman seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Monesti aivovamman saaneen koko persoonallisuus muuttuu, hänesta tulee impulsiivinen ja hän menettää

Jos aivovammaa ei ole todettu jo ensiarvioinnissa, vaan vasta oireiden ilmettyä jopa vasta viikkojen päästä, eivät vakuutusyhtiöt korvaa enää uhrille mitään.

Neurologian apulaisylilääkäri Mika Juhakoski

elämänhallintansa ja sitä kautta työnsä ja toimeentulonsa.

– Jos aivovammaa ei ole todettu jo ensiarvioinnissa, vaan vasta oireiden ilmettyä jopa vasta viikkojen päästä, eivät vakuutusyhtiöt korvaa enää uhrille mitään. Aivovamma pitäisi todeta paljon nykyistä tehokkaammin, Juhakoski sanoo.

Aivovamma voi olla kenellä tahansa pahoinpitelyn uhrilla

Suomessa pahoinpitelyn kohteeksi joutuu noin 8000-9000 ihmistä vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2014 pahoinpitelyn uhreja oli Suomessa 7556 ja törkeän pahoinpitelyn kohteeksi joutui 513 ihmistä.

Pahoinpitelyn uhreista viidenneksellä murtuu luita, he saavat haavoja tai aivotärähdyksen. Törkeän pahoinpitelyn uhreista yli puolet saa vakavan vamman, joihin aivotärähdyskin luetaan. Aivotärähdys on lievä aivovamma. Kenellä tahansa päivystykseen saapuvalla päätään pitelevällä pahoinpitelyn uhrilla voi olla aivovamma, Mika Juhakoski sanoo. Hänen mielestä aivovamman arviointi pitäisi tehdä paljon herkemmin kuin se nykyään tehdään.

– Pelkkä nyrkin isku ei vielä tee vammaa, mutta sitä seuraa hyvin usein kaularangan nitkahdus, tasapainon menettäminen ja pään lyöminen maahan, minkä seurauksena voi olla aivovamma. Luennoin tästä kouluissa lapsillekin, että pää on kuin munankuori.