Kokkikerho ehkäisee uusavuttomuutta – "Lapset pitäisi ottaa aina mukaan ruoanlaittoon"

Lapset oppivat kokkikerhossa hyödyllisiä taitoja, ja samalla maistellaan uusia makuja. Kaikista tärkeitä on kuitenkin se, että aina on jotakin kotiin viemistä.

Lapset ja nuoret
Kokkikerholainen valmistaa perunarieskaa
Kokkikerholaiselle perunarieskan valmistaminen on tarkkaa puuhaa.Niko Mannonen / Yle

Lasten ja nuorten mielenkiinto ruoan valmistukseen on ollut kasvussa jo pitkään. Suosio näkyy eri järjestöjen ja kansalaisopistojen lapsille suunnatuissa kokkikerhoissa. Valtakunnallisella 4H-liitolla (siirryt toiseen palveluun) on ympäri Suomea noin 3 000 kerhoa, joista ruoan valmistukseen ja kokkaukseen liittyvät kerhot ovat suosituimpien joukossa.

– Kautta koko historian nämä kerhot ovat olleet lähes suosituimpia toimintamuotoja meidän kerhokentällä, sanoo 4H-liiton toimitusjohtaja Seppo Hassinen.

Uusavuttomuuden ehkäisemisen kannalta käytännönläheisellä arjen hallinnalla on tärkeä merkitys, varsinkin kun oppiminen tapahtuu tekemisen periaatteella.

– Se, että ymmärtää ruoan olemukseen ja raaka-aineisiin liittyviä asioita, sitä miten ruoka on tuotettu, mistä raaka-aine on tuotu, miten sitä on valmistettu ja onko käytetty lisäaineita, niin se on tärkeä osa ihmisen terveellistä elämää ja hyvää arkea, kertoo Hassinen.

Lapset mukaan ruoanlaittoon

Kajaanissa Kaukametsän opistossa järjestetään kouluikäisille tarkoitettuja kokkikerhoja, joissa nuorimmat kokkaajat ovat alakoulun ekaluokkalaisia.

– Ruoanlaittaminen on tosi mukavaa ja kivaa. Se on ainakin mukavaa kun jauhoilla saa leikkiä. Kaikista mukavinta on kääretorttujen ja mustikkapiirakan tekeminen, sanovat kokkikerholaiset Aino ja Iina.

Se on tärkeä osa ihmisen terveellistä elämää ja hyvää arkea.

Seppo Hassinen

Tulevaisuuden suunnitelmia alakouluikäisillä tytöillä ei vielä ole, mutta kokin ammatti voisi kiinnostaa ainakin Iinaa. Televisiosta nähtävät ruoanlaittoon liittyvät kiinnostavat tyttöjä.

– Mukavinta niissä on se, kun kokit tekevät herkkuruokia, tuumaa Iina.

Sananlaskun mukaan puhtaus on puoli ruokaa, ja niin se on myös kokkikerhossa, jossa kaikki alkaa käsien pesulla. Sen jälkeen päästään tositoimiin.

– Lapset pitäisi ottaa aina mukaan ruoanlaittoon, kun he tulevat siihen viereen hämmentämään, niin innostus, taito ja kiinnostus kasvaa. Kun he näkevät miten ruokaa tehdään, niin sitä syödään myös paljon helpommin itse. Eikä lapsen tarvitse olla kuin pikkuisen kauhanvarressa, niin se on itse tehtyä, kertoo kokkikerhon vetäjä Liisa Väisänen.

Herkuttelua ja perustaitojen oppimista

Kokkikerhossa tehdään kaikenlaisia ruokia. Tällä kertaa valmistetaan uuniomenia ja perunarieskaa. Samalla opetellaan ruuanlaittamisen perusasioita, nyt vuorossa ovat omenan kuoriminen ja kananmunan rikkominen.

– Yritämme tehdä aina ajankohtaista ja terveellistä ruokaa. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että se olisi lähellä tuotettua. Nyt meillä on kainuulaisia ohrajauhoja ja kainuulaisista potuista tehtyä muusia. Myös ekologisuuteen kiinnitämme huomiota. Lapsille tärkeintä on se, että aina on jotakin kotiin vietävää, sanoo Väisänen.

Kokkikerholaiset Iina ja Aino ovat valmistaneet perunarieskoja ja uuniomenan
Iinan ja Ainon valmistamat perunarieskat ja uuniomenat ovat valmiita.Niko Mannonen / Yle

Parin tunnin mittaisen touhuamisen jälkeen nautitaan kokkauksen tuotoksia yhdessä ja opitaan samalla pöydän kattamista ja ruokatapoja. Tällä kertaa kyytipoikana on ruusunmarjatee ja tehtyihin herkkuihin ollaan tyytyväisiä.

– Perunarieska maistuu tosi hyvältä ja ihan varmana näitä tehdään myös kotona, sanovat yhteen ääneen Aino ja Iina.

– Uuniomena ei ole minulle tuttu, mutta näyttää herkulliselta, sanoo Iina samalla kun ottaa käteensä lusikan ja aloittaa omenan syömisen.