Raportti Hondurasin kiistellystä voimalahankkeesta: Alkuperäisväestöä olisi pitänyt kuulla paremmin

Voimalahanketta rahoittanut suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund aikoo edelleen irtautua hankkeesta.

Ulkomaat
Agua Zarcan pato.
Kiistelty Aqua Zarcan vesivoimala on rakennettu suunnilleen puoleenväliin.Finnfund

Suomalaisen kehitysrahoittajan Finnfundin rahoittamasta Hondurasin kiistellystä vesivoimalahankkeesta on valmistunut uusi riippumaton selvitys (siirryt toiseen palveluun).

Kaikkia alkuperäisväestöyhteisöjä olisi pitänyt kuulla ennen Agua Zarca -voimalahankkeeseen ryhtymistä, raportti arvostelee. Yhteisöjen tuki ja niiden huolenaiheisiin vastaaminen olisi pitänyt varmistaa.

Lenca-intiaanien maille tekeillä oleva voimalahanke jäädytettiin viime keväänä sen jälkeen, kun voimalaa vastustanut ympäristöaktivisti Berta Cáceres murhattiin. Murhasta epäillyillä henkilöillä oli yhteyksiä voimalayhtiöön.

Panderollissa murhatun Berta Cáceresin kuva.
Murhaajia vastuuseen vaatineet mielenosoittajat pitelivät Berta Cáceresin kuvaa huhtikuussa 2016.Oscar Riviera / EPA

Finnfund jäädytti hankkeen rahoituksen murhan jälkeen ja ilmoitti etsivänsä vastuullista tapaa irtautua hankkeesta.

Raportti painottaa, että alkuperäisväestön suostumuksen hakeminen kuuluu kansainvälisten sopimusten mukaan ensisijaisesti Hondurasin valtiolle. Hondurasin oma lainsäädäntö tosin oli tältä osin puutteellista.

Tiedotus oli kehnoa

Hanke jakoi alueen asukkaita voimakkaasti. Osa näki voimalan tuovan runsaasti hyötyjä ja kehitystä.

Vastustajat taas syyttivät, että hanke tunki heimojen perinteisille maille.

Selvitystyön tekijät totesivat, että näyttöä ei ollut riittävästi kiistellyn Gualcarque-joen väitetystä perinnearvosta. Voimalayhtiö oli raportin mukaan hankkinut maat Hondurasin lakien mukaisesti.

Voimalan alkuperäistä sijaintia ja toimintatapaa joella myös muutettiin viime vuonna hankkeen herättämän vastustuksen vuoksi. Voimalayhtiön DESA:n olisi kuitenkin pitänyt tiedottaa alueen asukkaille paremmin suunnitelman muutoksista ja hankkeen sisällöstä, raportti arvostelee.

Hankkeen rahoittajien olisi pitänyt varmistaa, että kiistoja yhteisöjen kanssa sovitellaan ja konfliktin kärjistyminen pyrittäisiin estämään. Yhteenotot pääsivät yltymään väkivaltaisiksi.

Etniset ryhmät ja organisaatiot marssivat rauhanomaisessa mielenilmauksessa Berta Cáceresin murhan takia.
Etniset ryhmät ja organisaatiot marssivat rauhanomaisessa mielenilmauksessa Berta Cáceresin murhan takia 4. maaliskuuta.EPA

Finnfund: Otettava opiksi

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi pitää raporttia perusteellisena ja tasapuolisena. Finnfund aikoo selvittää, kuinka se voisi parantaa omia investointien valmistelu- ja seurantaprosesseja muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksien huomioimiseksi.

– Tässä on meille opittavaa ja mietittävää siitä, mitä toiminnassamme on kehitettävää, Kangasniemi toteaa.

Finnfund on edelleen aikeissa irtautua hankkeesta. Kangasniemen mukaan neuvotteluja irtautumisesta aletaan pian käydä hankkeen eri osapuolien kanssa. Ne alkavat todennäköisesti vasta kun ympäristöaktivisti Cáceresin murha saadaan selvitettyä ja syylliset tuomittua.

– Tärkeintä on varmistaa, että väkivalta saadaan loppumaan ja että se ei leimahda uudestaan liekkeihin. On saavutettava jonkinlainen sovinto ja sen jälkeen katsottava, että hankkeen kannattajat ja vastustajat pääsevät kehityksestä osalliseksi, Kangasniemi sanoo.

Finnfund toimii hankkeen yhtenä rahoittajana yhdessä hollantilaisen kehityspankin FMO:n kanssa. Myös FMO aikoo jättää hankkeen.

Hyötyjä syrjäseudulle

Raportti otti myös kantaa hankkeen mahdolliseen peruuntumiseen ja piti sitä vahingollisena. Asukkaat eivät saisi odottamiaan hyötyjä, yhteisöjen välit saattaisivat tulehtua entisestään ja Hondurasin syrjäseudun väestö luisuisi todennäköisesti entistä vähäosaisempaan asemaan.

Voimalayhtiö on sitoutunut alueen yhteisöjen asemaa parantaviin kehityshankkeisiin. Se on luvannut työpaikkoja, halpaa ja puhdasta energiaa sekä parempaa tieverkkoa alueelle.

Asukkaat hyötyisivät myös energiantuotannon tuomista tuloista.

Selvityksen tilasi hollantilaisrahoittaja FMO. Hondurasissa toukokuussa vieraillutta kansainvälistä selvitysryhmää johti Britannian Essexin yliopiston ihmisoikeuskeskuksen vieraileva professori, alkuperäiskansoihin ja vähemmistökysymyksiin erikoistunut Julian Burger.

Ryhmä haastatteli selvitystä varten hankkeen lähialueen asukkaita ja yhteisöjä, viranomaisia, kansalaisjärjestöjä, hankeyhtiö DESA:n edustajia sekä YK:n edustajia.