Kirkkourut soittavat elämän taitekohtien soundtrackia – ja paljon muuta

Häissä ja hautajaisissa soivat kirkkourut. Urkutaitelija loihtii samasta soittimesta monipuolisen musiikkityylien kattauksen.

kulttuuri
Pétur Sakari soittaa Lapuan tuomiokirkon urkuja.
Pétur Sakari soittaa Lapuan tuomiokirkon urkuja.Tuomo Rintamaa / Yle

Urkufestivaali kokoaa Lapuan tuomiokirkkoon Suomen suurimpien urkujen äärelle urkutaiteilijoita, joiden meriittilista häikäisee. Mukana ovat esimerkiksi Pariisin Notre-Damen katedraalin tuore pääurkuri Vincent Dubois sekä yli 160 urkulevytystä tehnyt Kalevi Kiviniemi.

24-vuotias Pétur Sakari lukeutuu festivaalin nuorten lupausten joukkoon. Hän sai innoituksen urkujen soittamiseen jo kolmivuotiaana. Ensikonserttinsa hän piti 13-vuotiaana.

– Urkujen äänimaailma kiehtoi ja urut ovat yhden ihmisen sinfoniaorkesteri. Lisäksi se on niin fyysinen kokonaisuus. Soittaminen on kovaa koordinaatiokykyä vaativaa neliraajatyötä, jos sen haluaa viedä samalle tasolle kuin konserttipianisti, Sakari sanoo.

Sakarilla ei ole kirkkomuusikon taustaa ja hänelle urut edustavatkin muuta kuin kirkkomusiikkia.

– Minulle urut ovat nimenomaan kaikkea muuta. Freelance-konserttiurkurina soitan urkuja konserttisaleissa ympäri maailmaa salien omilla hienoilla uruilla. Olen esimerkiksi säestänyt uruilla Jorma Uotisen tanssiesityksiä.

Yksi Pétur Sakarin tähänastisen uran kohokohdista on ollut levyttäminen Pariisissa Saint-Etienne-du-Monde -kirkon sinfonisilla uruilla.

Lapuan urkufestivaalin solisti Kalevi Kiviniemi on saanut säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2009. Perusteluissa hänet mainitaan urkujen titaaniksi, urkujen velhoksi ja improvisaation mestariksi. Hänen urkulevytystensä joukossa on muun muassa Charles Chaplinin sävellyksiä. Palkintoperustelujen mukaan Kiviniemi on laajentanut urkutaiteen aluetta pitkälle yli totuttujen rajojen.

Festivaalin tulevaisuus vaakalaudalla

Tänään sunnuntaina päättyvä Lapuan urkufestivaali järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Festivaalin johtajan Paula Pääkkösen mukaan ohjelmiston suunnittelu on ollut aina kova ponnistus.

– Tätä ei tehdä viikossa tai kuukaudessa. Hyvien esiintyjien varaaminen on alkanut jo kaksi vuotta aikaisemmin. Alusta asti on ollut tavoitteena, että festivaali ei saa notkahtaa mistään kohtaa.

Pääkkösen mukaan tässä on myös onnistuttu.

– Maailman huippu-urkureista kaikki ovat täällä vuosien mittaan olleet. Puitteet ovat suuressa kirkossa kohdallaan, koska täällä ovat Suomen suurimmat urut. Hyvä ystäväni ja opiskelukaverini Kalevi Kiviniemi on koko ajan antanut neuvoja kovien artistien saamiseksi Lapualle, Pääkkönen sanoo.

Lapuan urkufestivaalin tulevaisuudesta johtaja Paula Pääkkönen ei vielä uskalla sanoa mitään.

– Olen järjestänyt tämän nyt seitsemän kertaa ja rupean pikku hiljaa laskeutumaan eläkkeelle. Tapahtuman taustalla on Urkufestivaaliyhdistys, jonka hallitus käsittelee tätä asiaa. En todellakaan tiedä kuka jatkaa, vai todetaanko että aika aikaansa kutakin, Paula Pääkkönen pohtii.