Analyysi: Viro toipuu vaalikrapulasta – Kulisseissa alkaa uuden presidentin etsintä

Viron monimutkainen vaalijärjestelmä lamautti presidentin valinnan lauantaina. Suurin valta olikin niillä, jotka äänestivät tyhjää, kirjoittaa Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.

Ulkomaat
Siim Kallas nojaa käteensä lähikuvassa.
Veteraanipoliitikko Siim Kallas sai valitsijakokoukselta eniten ääniä, mutta presidenttiä hänestä ei tullut. Valda Kalnina / EPA

TallinnaYli kaksikymmentä vuotta sitten Viro oli jälleen alussa länsimaisena demokratiana. Etsittiin vaihtoehtoja vaalien järjestämiseksi. Avainsanoja olivat ennakointi ja parlamentarismin korostaminen.

Viro päätyi vaalitapaan, jossa presidentistä äänestää ensin parlamentti, riigikogu. Puolueet asettavat ehdokkaat, ja kahden kolmasosan tukea haetaan yhden ehdokkaan taakse. Ihanteena olisi, että puolueet neuvottelevat ja sopivat keskenään kaikkein sopivimmasta ehdokkaasta.

Näin toteutuisi Baltiassa tyypillinen parlamentarismin korostaminen. Yhden johtajan päätösten sijaan – mistä oli riittävästi huonoja kokemuksia neuvostoaikana – haluttiin varmistaa, että riigikogussa kuuluisi tasavertaisesti kansan sinne valitsemien edustajien äänet.

Ihanne törmäsi realismiin

Se mitä viikonloppuna tapahtui, osoitti, että vaalitavan toimivuus riippuu suoraan puoleiden keskinäisistä voimasuhteista ja hyvästä tahdosta sekä luottamuksesta.

Riigikogu on kooltaan pienelle maalle sopiva, mutta jos voimasuhteet ovat liian lähellä toisiaan, ryhmät saattavat jäädä poteroihinsa. Riigikogussa on 101 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta.

Presidentin valintaan vaaditun 68 äänen saaminen yhden ehdokkaan taakse on kovan työn takana varsinkin, jos tasavahvoja ehdokkaita on paljon.

Järjestelmä suosiii näkökulmasta katsoen poliittisia sopimuksia tai poliittisia lehmänkauppoja.

Lisäksi järjestelmä suosiii näkökulmasta katsoen poliittisia sopimuksia tai poliittisia lehmänkauppoja. Jos arvokkuus neuvottelujen tuoksinassa unohtuu, tulos on tämä: presidentistä ei päästä sopuun ja valinta siirtyy valitsijakokoukseen.

Politiikka on paljon raadollisempaa kuin se ihannemaailma, jossa Viron presidentinvaalitavan luojat elivät.

Tyhjät äänet ratkaisivat

Tällä kertaa äänestyksiä hämmensi ainakin kaksi asiaa. Ensimmäinen oli puoluepolitikointi ja sisäiset valtataistelut. Pääministeripuolue reformi tempoili kahden ehdokkaan välillä. Lopulta puolueen mandaatin sai entinen EU-komissaari, veteraanipoliitikko Siim Kallas.

Entinen ulkoministeri, lopulta sitoutumattomana ehdokkaana esiintynyt Marina Kaljurand sai kuitenkin edelleen tukea puolueesta. Ulospäin tilanne näytti päättömältä.

Myös pääoppositiopuolue keskustan kulisseissa on kuhissut. Puheenjohtaja Edgar Savisaaren epäillään kehottaneen tukijoitaan olemaan äänestämättä puolueen ehdokasta Mailis Repsiä. Reps edustaa keskustan sisäistä oppositiota.

Toinen syy olivat tyhjät äänet, jotka lopulta ratkaisivat vaalit lauantain valitsijakokouksessa. Tästä valuviasta varoitettiin ennalta: riigikogussa pieni Vapaapuolue yritti viime hetkellä tehdä lakialoitteen sen tukkimiseksi.

Ongelma on siinä, että myös mitättömät, tyhjät ja rikotut äänestysliput luetaan ääniksi. Tällöin mitättömillä lipukkeilla on valtaa, kun ehdokkaan pitäisi saada yli puolet annetuista äänistä.

Yksinkertaisinta olisi laskea vain annetut äänet kokonaispottiin ja jättää mitättömät pois. Tällöin vain annetut äänet muodostaisivat määrän, josta puolet ehdokkaan pitäisi saada päästäkseen presidentiksi. Tällä tavoin Viron presidentti olisi nyt Siim Kallas, joka sai eilen neljä ääntä enemmän kuin Allar Jõks.

Allar Jõks keskustelee naisen kanssa ja elehtii kädellään.
Entinen oikeuskansleri Allar Jõks (oik.) ei aio asettua enää ehdolle uusintavaaleissa.Valda Kalnina / EPA

Kuka antoi mitättömän äänen?

Mitättömien äänien antajiksi epäillään protestoijia, mutta myös muualta kuin aluksi kuviteltiin. Lauantaina Tallinnassa koolla ollut valitsijakokous koostuu 234 kuntien edustajasta ja 101 kansanedustajasta, joista yksi oli poissa sairauden takia.

Virossa on käynnissä kuntauudistus, jossa pakkoliitoksia on luvassa ensi vuonna. Tyytymättömyys uudistusta kohtaan saattoi innoittaa joitain kuntien edustajia protestoimaan pääkaupungin päättäjiä kohtaan tyhjällä äänellä.

Mutta toisaalta, miksi tulla pääkaupunkiin ja arvokkaaseen Estonia-konserttisaliin kunnan luottamusmiehenä ja jättää sitten velvollisuutensa täyttämättä?

Hylättyjä ja tyhjiä äänestyslippuja oli viimeisellä äänestyskierroksella 60 – niin paljon, että syyttävä sormi on alkanut kääntyä jo kansanedustajien suuntaan. Mitä ilmeisemmin mitättömien äänien antajia oli sekä reformin, keskustan, sosiaalidemokraattien että konservatiivisen kansanpuolueen kansanedustajissa.

Finaalissa ollut entinen oikeuskansleri Jõks oli lauantaina sellaisessa vedossa, että hän veti mukanaan takuulla paljon kuntien edustajia. Samalla hän ärsytti puolueiden kansanedustajia. Monet muistavat hänet vielä siitä, kun hän oikeuskanslerina suitsi kovin ottein puolueiden rahoitusta.

Kokoukset suljettujen ovien takana

Presidentinvaalit palaavat nyt lähtöruutuun eli riigikoguun. Ehdokasasettelu alkaa uudelleen. Sekä presidentti Toomas Hendrik Ilves, riigikogun puhemies Eiki Nestor että monet politiikan asiantuntijat ovat ilmoittaneet, että nyt tarvitaan uusia nimiä.

Kaljurandille olisi nöyryyttävää, jos hän asettuisi uudelleen ehdolle ja tulisi jälleen torjutuksi.

Kallas ja Jõks vetäytyivät kisasta, Kaljurand sanoi harkitsevansa vielä. Viimeksi mainitulle olisi nöyryyttävää, jos hän asettuisi uudelleen ehdolle ja tulisi jälleen torjutuksi. Kaljurandin pitäisi saada vakuus 68 tukijasta.

Neljän puolueen puheenjohtajat alkavat kokoontua. Etsitään yhtä nimeä, jonka taakse asetutaan. Mutta kukaan ei oikeasti tiedä näistä kokoontumisista mitään, sillä ne pidetään salassa.

Neljän puolueen kansanedustajista löytyvät tarvittavat 68 ääntä. Kyse on puhtaasta matematiikasta, kun katsoo puolueiden voimasuhteita riigikogussa. Niinpä on mahdollista, että uusi presidentti päätetään ilman pääministeripuoluetta reformia. Tai sitten ilman pääoppositiopuoluetta keskustaa. Monet yhdistelmät ovat mahdollisia.

Äänestyksen ensimmäisen kierroksen ääntenlaskentaa Viron parlamentissa 29. elokuuta.
Äänestyksen ensimmäisen kierroksen ääntenlaskentaa Viron parlamentissa 29. elokuuta.Valda Kalnina / EPA

Nimiä pöytään

Tallinnassa ei puhuta vielä demokratian kriisistä, halvaantumisesta kylläkin. Niinpä kun sirkus alkaa alusta riigikogussa 3. lokakuuta, lähtöviivalla on tuskin neljää ehdokasta. Presidentinlinnaan ei ole menijöitä jonoksi asti.

Nyt haetaan yhtä nimeä, jotta riigikogu näyttäisi päätöksentekokykynsä.

Nykyinen oikeuskansleri, läheisesti presidentti Ilveksen kanssa työskennellyt Ülle Madise sanoi eilen, että kukaan ei ole tiedustellut hänen kiinnostustaan presidentiksi. Se oli kuin kutsu tulla kysymään.

Madise on 41-vuotias juristi ja varmasti mieluinen monille.

Toinen nimi on pitkän diplomaatin uran tehnyt Jüri Luik. Hänen taustansa on konservatiivisessa isänmaaliitossa, joka elää nykyisin Res Publican kanssa puolueliitossa.

Ehkä puhemies Eiki Nestor tarkoittikin Luikia Ylelle antamassaan haastattelussa lauantaina. Nestor sanoi toivovansa, että Viron presidentiksi nousisi mustan hevosen sijaan valkea joutsen. Joutsen on viroksi luik.