7 kysymystä ja vastausta: Aleppon pommitukset ovat Syyrian sodan tähän asti kiivaimpia – miksi sota jatkuu?

Esitimme kysymykset Lähi-idän tuntijalle, Helsingin yliopiston professorille Hannu Juusolalle.

Ulkomaat
Sairaalasängyllä makaava lapsi katsoo kohti kameraa
Syyrian armeijan pommituksen uhri Doumassa, Syyriassa, 22. elokuuta.

Aleppon kaupungin itäosaa kuvataan tällä hetkellä maailmanlopun maisemaksi, kun Venäjä ja Syyrian armeija pommittavat sitä. Yhdysvaltain ja Venäjän solmima tulitauko kesti vain vajaan viikon, eikä helpottanut Aleppon siviilien hätää. Ranska, Britannia ja Yhdysvallat ovatkin vaatineet YK:n tuvallisuusneuvoston koolle pommitusten takia.

Miksi Syyrian sota jatkuu?

Konfliktissa on mukana liian monta osapuolta: Syyrian hallitus ja oppositio, alueelliset osapuolet (Turkki, Saudi-Arabia ja Iran) sekä kansainväliset osapuolet (Venäjä ja Yhdysvallat). Monet sotaan osallistuvat haluavat sotilaallista ratkaisua, eivätkä ole valmiita kompromisseihin.

Poliittisen ratkaisun suhteen ollaan umpikujassa. Syyrian presidentin Bashar al-Assadin tulevasta asemasta on kiistaa.

Edes yhteinen näkemys terroristijärjestö Isisin tuhoamisesta, ei ole yhdistänyt Syyrian sotaan osallistujia.

Miksi uusin tulitauko kaatui?

Venäjä ja Yhdysvallat saivat sovittua kuukausien neuvottelujen jälkeen tulitauon, joka tuli voimaan 12.9. Se kesti kuitenkin vain vajaan viikon.

Moniin muihin konflikteihin verrattuna Syyrian sodassa on ylipäänsä ollut vain vähän tulitaukoja, ja niiden aikaansaaminen on ollut harvinaisen vaikeaa.

Uusin tulitauko pohjautui hyvin hataraan sopimukseen ja siksi ei pidetty kovin suurena yllätyksenä, että se päättyi.

Tulitauon aikana ei ehditty saada yhtään apua itä-Aleppoon.

Onko Venäjä syyllinen tulitauon päättymiseen ja avustussaattueen pommitukseen?

Tulitauon epäonnistuminen oli selvää viimeistään maanantai-iltana, kun Syyrian Punaisen puolikuun avustussaatue joutui hyökkäyksen kohteeksi.

Jopa Syyrian sodan mittakaavassa raaka isku surmasi 20 ihmistä ja tuhosi 18 avustusrekkaa. Avun oli määrä päätyä Aleppoon.

Pommien tuhoama Punaisen Ristin avustusrekka Urum al-Kubrassa, Aleppossa 20. syyskuuta.
Pommien tuhoama Punaisen Puolikuun avustusrekka lähellä Aleppoa 20. syyskuuta.Syria Civil Defence / EPA

Yhdysvallat syyttää Venäjää ilmaiskusta saattuetta vastaan. Venäjä on syyttänyt Yhdysvaltoja liian nopeista johtopäätöksistä. Riippumatonta tutkimusta on vaadittu, mutta sitä tuskin tulee.

Monet pitävät Venäjää vähintään osasyyllisenä avustussaattuen tuhoamiseen, koska Venäjän piti tulitaukosopimuksen mukaan estää liittolaisensa Syyrian armeijan iskut.

Myöskään oppositio ei ollut innokas pitämään kiinni tulitauosta. Oppositio oli tyytymätön tulitauon poliittisiin ehtoihin, joiden ei katsottu ratkaisevan kysymyksiä Syyrian tulevaisuudesta.

Voiko tilanne Aleppossa vielä pahentua?

Kyllä voi. Kukaan ei tiedä kuinka kauan Aleppon pommittaminen jatkuu.

Vaikka Syyrian hallitus Venäjän tuella hakee Aleppossa sotilaallista ratkaisua, voi inhimillinen kärsimys kasvaa niin suureksi, että poliittinen paine taistelujen rauhoittamiseksi kasvaa.

Jos taas loppuun asti haetaan sotilaallista ratkaisua, kuolonuhrien määrä, siviilien hätä ja pakolaisten määrä voivat kasvaa vielä huomattavasti.

Miksi Aleppo on niin tärkeä?

Aleppo on Syyrian entinen taloudellinen keskus ja maan suurimpia kaupunkeja. Jos Syyrian hallitus saa sen vallattua kapinallisilta, sillä on hallussaan kaikki Syyrian suuret väestökeskukset.

Onko Syyrian presidentin asema vahvistunut?

Assadin asema on vahvistunut huomattavasti, vaikka se ei tarkoitakaan sitä että hallitus olisi lyhyellä tähtäimellä voittamassa sisällissotaa.

Assadin asema on kuitenkin vahvistunut niin paljon, että hän yrittää sotilaallista ratkaisua ja se on suurin syy siihen, että taistelut nyt ovat kiihtyneet.

Mitä YK:n kokoukselta voidaan odottaa?

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui sunnuntai-iltana pohtimaan sodan humanitaarista tilaa ja kiihtyneitä taisteluja.

Ratkaisun löytäminen YK:n kautta on erittäin vaikeaa. Suuri ongelma on se, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välit ovat kiristyneet. Lisäksi suurvaltojen mahdollisuudet vaikuttaa kaikkiin Syyrian sodan osapuoliin ovat hyvin rajoitetut.

Venäjän lisäksi Kiina tukee presidentti Assadin vallassa pysymistä. Suurvaltojen pitäisi päästä yhteisymmärrykseen ja sen lisäksi alueellisten toimijoiden olisi suostuttava kompromissiin Syyrian tulevaisuudesta.

_Juttua varten on haastateltu Lähi-idän tutkijaa, professori Hannu Juusolaa Helsingin yliopistosta. _