Veroriidat kiristävät Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välejä

Ahvenanmaalaisia suututtaa, kun hallitus ei taaskaan suostu korottamaan Maarianhaminaan palautettavaa veropottia. Pääministeri sanoo ymmärtävänsä pettymyksen.

politiikka
Lagtinget eli Ahvenanmaan maakuntapäivätalo Maarianhaminassa
Ahvenanmaan maakuntapäivien Ahvenanmaan itsehallintotalo Maarianhaminassa.Eila Haikarainen / Yle

Eduskunta aloitti ensi vuoden budjetin käsittelyn ja hallituksen esitys on jälleen ahvenanmaalaisille pettymys. Maakuntahallitus oli esittänyt valtiovarainministeriölle niin kutsutun tasoitusperusteen nostamista.

Tasoitusperuste on perittyihin veroihin liittyvä laskukaava, jonka mukaan ahvenanmaalaisilta perittyjä veroja palautetaan takaisin itsehallintoalueelle. Tasoitusmaksun suuruus on ollut vuosikausia 0,45 prosenttia valtion tilinpäätöksen koko vuoden tuloista.

Viime vuonna Ahvenanmaan maakunta sai tasoitusmaksua noin 221 miljoonaa euroa ja verohyvitystä noin seitsemän miljoonaa euroa.

Maakuntahallituksen mielestä tasoitusmaksu olisi pitänyt nostaa 0,48 prosenttiin. Käytännössä se olisi merkinnyt 15 lisämiljoonaa ahvenanmaalaisten saamaan "könttäsummaan".

Grafiikka

Ahvenanmaan ainoan kansanedustajan Mats Löfströmin mukaan valtiovarainministeriön ja hallituksen budjettiriihen päätös oli pettymys, mutta jo mones laatuaan.

– Nyt taloudellinen tilanne on aika ongelmallinen julkisella sektorilla, ja siksi tämä asia on nyt tärkeämpi kuin ennen, Löfström perustelee.

Pääministeri Juha Sipilä vieraili kesällä Ahvenanmaalla ja isännöi siellä nyt tiistaina ja keskiviikkona pohjoismaisten pääministerien epävirallista kokousta. Sipilä sanoo ymmärtävänsä ahvenanmaalaisten pettymyksen, kun hallitus ei nostanut prosenttiosuutta.

– Kyllä Ahvenamaalla hyvät perustelut tämän osuuden nostamiseksi oli, mutta nyt tässä yhteydessä ei budjetista siihen varaa löytynyt, Sipilä perustelee.

Perussuomalaisten inhokki

Ahvenanmaan asema ja talous on ollut vuosien mittaan monien perussuomalaisten arvostelun kohteena.

Syyskuun alussa perussuomalaiset kansanedustajat Simo Elo ja Leena Meri pitivät sitä perussuomalaisten ansiona ja voittona, ettei tasoitusmaksun prosenttia nostettu.

– Perussuomalaiset torjui Ahvenanmaan valtionosuuden kasvattamisen. Valtaa käytetään, kun kansa on sen vaaleissa antanut, Elo totesi tiedotteessaan.

Ei ole mitään syytä, miksi Ahvenanmaa olisi maan vaikeassa taloustilanteessa erityisasemassa.

Leena Meri, kansanedustaja (ps.)

– Ahvenanmaan maakuntahallinto on tällä hetkellä velaton. Ei ole mitään syytä, miksi Ahvenanmaa olisi maan vaikeassa taloustilanteessa erityisasemassa, perusteli Meri.

Alkuvuodesta kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.) kysyi kirjallisesti hallitukselta, mitä hallitus aikoo tehdä "rajoittaakseen Ahvenanmaalle suuntautuvia kohtuuttomia varainsiirtoja Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kansalaisten saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan?"

Vuonna 2010 nykyinen kansanedustaja Olli Immonen (ps.) esitti Ahvenamaan erityisaseman purkamista osin juuri taloudellisista syistä. Immonen kirjoitti blogissaan, että "esimerkiksi vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista asukasta kohden olivat 13 225 euroa, kun koko Suomessa valtion menot asukasta kohden olivat keskimäärin 6 997 euroa ".

Eduskunnan talousvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) hämmästyy kysymystä, pitäisikö Ahvenanmaan erityisasema purkaa.

– En näkisi, että ahvenanmaalaiset ovat perussuomalaisten kynsissä. Meilläkin on, niin kuin muissakin puolueissa, ihmisiä, jotka kokevat sen sillä tavalla, että ahvenanmaalaiset saavat aika paljon verohelpotuksia, verovähennyksiä laivafirmojen kautta ja näin päin pois. Itse asiassa ajattelen Suomea kokonaisuutena, Ahvenanmaa mukaan lukien siinä. Minun mielestäni kokonaisuus on hyvä eikä tällaista vastakkainasettelua ole, Turunen perustelee.

Presidentti Halosen komitea miettii välejä uusiksi

Perustuslakivaliokunnan turkulainen puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) on pidättyväinen arvioissaan, koska haluaa antaa Ahvenanmaan itsehallintolain uudistusta pohtivalle parlamentaariselle komitealle työrauhan. Komiteaa johtajaa presidentti Tarja Halonen ja työn pitäisi valmistua ensi vapuksi.

Lapintie myöntää kuitenkin, että taloudelliset suhteet ovat pohdinnoissa olennaiset. Ainoa mitä Lapintie suostuu äänen pohtimaan on se, että pitäisikö jatkossa määritelläkin niin päin, että listataan se mitä valtio tekee, ja loput olisi ahvenanmaalaisten omissa käsissä eli juuri toisin päin kuin nyt.

En nyt sanoisi, että selkää ollaan kääntämässä Suomelle, mutta kyllä tv-ohjelmien seuraaminen ja nuorten opiskelusuunnitelmat vievät sinne Ruotsiin päin.

Annika Lapintie, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.

Elokuun alun valiokuntavierailun tunnelmaa Lapintie suostuu kuvailemaan. Hänestä tuntui kuin Ahvenamaa olisi suuntautumassa yhä enemmän Ruotsiin. Lapintien mukaan on selvää, että siihen vaikuttaa kieli, mutta myös Manner-Suomen ilmapiiri. Valiokunnalle oli kerrottu kuinka Helsingissä käydessä ruotsia puhuville oli kadulla tiuskittu, että "menkää hurrit Ruotsiin".

– En nyt sanoisi, että ollaan kääntämässä selkää Suomelle, mutta kyllä tv-ohjelmien seuraaminen ja nuorten opiskelusuunnitelmat vievät sinne Ruotsiin päin, Lapintie kuvailee.

Pääministeri Sipilä isännöi pohjoismaiden pääministerien kokousta Maarianhaminassa tiistaina ja keskiviikkona.