Myös rikollisella on oikeus yksityisyyden suojaan – nettikeskusteluille haetaan rajoja

Helsingin hovioikeus katsoo päätöksessään, että julkisen tiedon levittäminen nettikeskustelussa voi olla yksityiselämää loukkaavaa. Hovioikeus epäilee, että rikoksesta tuomitun osoitteen julkaisemisella pyrittiin aiheuttamaan pelkoa tai haittaa. Nettipoliisi pitää hyvänä, että tietojen levittämiselle nettikeskusteluissa haetaan rajoja.

Kotimaa
Kädet näppäimistöllä.
Yle

Helsingin hovioikeus katsoo tuoreessa päätöksessään, että myös rikoksesta tuomitulla on oikeus yksityisyyden suojaan. Jopa tuomittua koskevan julkisen tiedon levittäminen netissä voi olla rangaistava teko, mikäli sille ei ole riittäviä perusteita. Nettipoliisissa pidetään tervetulleena sitä, että linjauksia nettikeskustelujen vastuisiin ja rajoihin haetaan oikeuksista.

Helsingin hovioikeus ottaa kantaa asiaan tapauksessa, jossa seksuaalirikoksesta tuomittu mies vaatii nettikirjoittajalle rangaistusta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Mies tuomittin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja tuomiosta julkaistiin uutinen maakuntalehden nettisivuilla marraskuussa 2015.

Uutinen kopioitiin nettisivuston keskustelupalstalle. Nimettömässä keskustelussa kerrottiin tuomitun nimi ja viestiin lisättiin linkki nimen julkaisseen MV-lehden sivuille. Tämän jälkeen keskustelussa kerrottiin myös miehen osoite ja puhelinnumero ja julkaistiin hänen kuvansa.

Mies vaati Helsingin käräjäoikeudessa nettisivuston ylläpitäjää luovuttamaan viestien kirjoittajien tunnistetiedot, jotta henkilöllisyys ja epäillyt rikokset voitaisiin selvittää.

Sivuston ylläpitäjä vastusti tunnistetietojen luovuttamista. Hän katsoi, että miehen yhteystiedot olivat julkisia ja kenen tahansa saatavilla. Kuvansa rikoksesta tuomittu oli itse aluperin julkaissut ilmeisesti Facebookissa.

Uteliaisuus ei ole peruste rikkoa yksityisyyden suojaa

Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen niiltä osin kuin se koski miehen nimen julkaisemista. Se kuitenkin velvoitti sivujen ylläpitäjää antamaan osoitteen ja kuvan julkaisseen tunnistetiedot. Käräjäoikeus katsoi, että oli todennäköisiä syitä epäillä viestien olevan sellaisia, että niiden julkaisu oli säädetty rangaistavaksi.

Sivuston ylläpitäjä valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen siltä osin kuin se koski tuomitun yhteystietoja. Hovioikeus oli samaa mieltä kuin käräjäoikeus ja velvoitti luovuttamaan tunnistetiedot poliisitutkintaa varten.

Hovioikeus toteaa päätöksessään käräjäoikeuden tavoin, että myös rikokseen syyllistyneellä henkilöllä on oikeus yksityisyyden suojaan. Hovioikeus korostaa, että suojan rikkomiselle on oltava yleisestä näkökulmasta hyväksyttävä syy.

Tietojen paljastaminen yksinomaan tietyn lukijakunnan uteliaisuuden tyydyttämiseksi tai toisen halventamiseksi on eri asemassa kuin tietojen kertominen julkisen keskustelun edistämiseksi tärkeiksi koetuista asioista, painottaa hovioikeus.

Kaikkea julkista tietoa ei saa levittää

Hovioikeus katsoo, että rikoksesta tuomitun osoite ja puhelinnumero eivät lliity millään tavalla rikokseen. Vaikka ne ovat julkisia tietoja, niitä ei automaattisesti ole oikeutta levittää edelleen.

Niiden julkaiseminen nettikeskustelussa herättää hovioikeuden mukaan kysymyksen siitä, onko tarkoitus ollut, että tietoja myös hyödynnetään ja jopa sillä tavoin, että se on omiaan aiheuttamaan haittaa, esimerkisi pelkoa, kohteelle.

Hovioikeus korostaa, että teon rangaistavuus ei riipu siitä, onko se aiheuttanut konkreettisesti vanhinkoa ja kärsimystä. Keskeistä on myös se, kuinka suuren joukon saatavilla yksityiselämää koskeva tieto on.

Komisario Jarno Heinonen nettipoliisista pitää hyvänä sitä, että netissä levitetyn tiedon laillisuuden rajoista saadaan oikeudellisia linjauksia. Heinosen mukaan selvennyksiä kaivataan muun muassa vastuista, kun netissä julkaistua tietoa täydennetään keskusteluketjuissa uutta tietoa lisäämällä.

Epältyä rikosta tutkitaan Sisä-Suomen poliisilaitoksella.