Maakuntauudistus tulee – muuttuuko mikään?

Valtiolla on eri puolilla Suomea viranomaisia, jotka erilaisissa keskuksissa ovat hoitaneet aluehallinnon tehtäviä. Parin vuoden kuluessa keskukset puretaan ja tehtävät siirtyvät uudelle maakuntahallinnolle.

Etelä-Karjala
Etelä-Karjala
Yle

Aluehallintoviraston (AVI), elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä työ- ja elinkeinopalvelu (TE-keskus) tehtävät jaetaan vuoden 2019 alkuun mennessä uudelleen. Aluehallinto korvataan maakuntahallinnolla, joka ottaa hoitaakseen myös joitakin valtion ja kuntien tehtäviä. Maakuntauudistuksella tavoitellaan nykyistä tehokkaampaa ja tasalaatuisempaa hallintoa sekä yhdenvertaisia palveluja.

Maakuntauudistusta koordinoivat maakuntaliitot, jotka ovat palkanneet muutosjohtajia. Etelä-Karjalassa muutosta johtaa kauppatieteiden maisteri Aija Tuimala, joka seuraavassa vastaa maakuntauudistusta koskeviin kysymyksiin.

Miten maakuntauudistus näkyy nelihenkisen perheen elämässä?

– Se näkyy varmasti niin, että opetuspalvelut ja päivähoito tulevat läheltä kunnasta. Mutta sitten kun on sellaisia kertaluontoisia asioita tai yrittämiseen liittyviä kysymyksiä, niin niissä asioissa mahdollisesti myös maakunnan kanssa asioidaan. Pääsääntöisesti maakuntauudistuksessa on kysymys viranhaltijoiden tehtävien uudelleen organisoinnista. Toivottavasti sinne asukkaille ei ihan valtavia huononnuksia näy, vaan päinvastoin parannuksia.

Aija Tuimala
Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija TuimalaAatu Itkonen/Yle

Mitä tehtäviä kunnille jää?

– Kunnille jää sivistystoimen, koulutuksen tehtäviä ja aika paljon maankäyttöön liittyviä, tekniseen toimeen liittyviä tehtäviä eli elinvoimaisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, mikä on sinänsä mielenkiintoista, että sitä on kunnan ja maakunnan tehtävä yhdessä.

Mitkä ovat maakuntahallinnon tehtävät?

– Tehtävälista on todella pitkä. Sinne on yhdistetty nyt maakuntien tehtäviä, joitakin kuntien tehtäviä, ja myös valtion suunnasta kootaan ELYltä ja TE-keskuksilta tehtäviä.

Miten maakuntahallinnon toiminta rahoitetaan?

– Tässä alkuvaiheessa ainakin valtion rahoituksella. Tästä on kovasti ollut keskustelua, että mitä itsehallintoa ja kuntalaisten demokratiaa se sitten on, jos rahoitus tulee suoraan valtiolta.

Miten maakuntauudistus vaikuttaa julkisen hallinnon henkilökunnan määrään? Väheneekö väki?

– Tässä ei suoranaisesti ole sellaista sanottu. Mutta myöskään sellaista työsuhteen turvaa tulevaisuudessa ei lakiin ole kirjoitettu. Ja kyllä suunta rahoituksen suhteen on ihan selvä.

Entä miten kuntien toiminta jatkossa rahoitetaan?

– Kuntien verotuloja pienennetään eli veroprosenttia pitää myös laskea, ja silloin rahoitus myös kunnissa vähenee. Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, että mitä se sitten käytännössä merkitsee.

Huononevatko palvelut, jos henkilökuntaakin vähennetään?

– Tavoitteena on, että rahoitusta ainakin hallinnosta kiristettäisiin ja katsottaisiin palveluja asiakkaiden silmin ja yhtenä kokonaisuutena.

*Saadaanko maakuntauudistuksella aikaan säästöjä? *

– Lyhyellä tähtäimellä on kyllä aika vaikeaa saada niitä säästöjä. Valtakunnallisestihan on kolmesta miljardistaeurosta ollut puhetta.

Minkälaiset mahdollisuudet Etelä-Karjalalla on saada maakuntauudistus valmiiksi määräajassa?

– Suomen huippumahdollisuudet. Täällä on lähdetty ajoissa liikenteeseen ja tehty paljon omia päätöksiä.