Hyppää sisältöön

Sananen – Kadonneen potenssin metsästys

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan.

Kuva: Arvo Vuorela / Yle

Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua.

Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä.

Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan.

Monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin.

Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan.

Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti.

Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän.

Mikä tätä selittää?

Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan.

Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille.

Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä.

Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä.

Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset.

Joku siis vie erektiomme. Kuka?

Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta.

Verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla.

Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä.

Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi.

Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa.

Maallikkosaarnaaja Maasola