Neljä väitettä ja vastausta vedestä ja maidosta – mitä ruuan kanssa juomaksi?

Nettiavaruudessa törmää silloin tällöin väitteisiin, mitä ja miten ruuan kanssa pitää nauttia juomista. Selvitimme muutaman yleisen väitteen todellisuuspohjan. Juttu on julkaistu syyskuussa 2016.

terveys
Lasillinen vettä ja maitoa
Netissä esitetään monenlaisia väitteitä ruokajuomista.Heikki Rönty / Yle

Ihminen on kiinnostunut itsestään – miten minun koneistoni toimii? Nettimaailmassa törmää usein hyvin yksityiskohtaisiin väitteisiin, joiden mukaan joku asia on ehdottomasti näin tai noin.

Kysyimme ravitsemusterapeutilta kommentit neljän yleisen, ruokajuomiin liittyvän väitteen todenmukaisuuteen.

Väite 1: Ei vettä ruokailun aikana – vatsahapot laimenevat ja ruoansulatus kärsii

Ravitsemusterapeutti Sirpa Pääkkönen kertoo törmänneensä väitteeseen silloin tällöin. Vastaus on yksiselitteinen.

– En allekirjoita. Siinä vaiheessa, kun ruoka lähtee sulamaan, mahanlaukun sisällön pH on noin 3. Ruuansulatusjärjestelmä säätelee pH:ta – kun ruokaa sulatetaan, pH laskee ja kun ruoka etenee ruuansulatuskanavassa, ohutsuolesta alkaa tulla signaaleja, jolloin se taas nousee.

Ihmisen ruuansulatusjärjestelmä on sopeutunut erilaisiin syömisiin, niin happamiin kuin emäksisiinkin. Eri ihmisten välillä on eroja mahanesteiden erityksessä, sanoo Kainuun sote -kuntayhtymän palveluksessa työskentelevä Pääkkönen.

– Esimerkiksi ikääntyminen tai helikobakteeri saattavat vähentää niin sanottujen parentaalisolujen tehoa. Niistä riippuu muun muassa suolahapon eritys, joka on yksi mahanesteistä.

Väite 2: Ruoan yhteydessä nautittu maito auttaa ravintoaineiden imeytymistä – paitsi raudan

Väite on osittain totta, sanoo Pääkkönen.

– Ylipäänsä proteiinipitoinen ateria saattaa parantaa joidenkin ravintoaineiden imeytymistä. Toisaalta maidon sisältämä kalsium tavallaan kilpailee raudan kanssa imeytymisestä ja sen vuoksi samalla aterialla olevan raudan imeytymiseen saattaa maito vaikuttaa.

Pääkkösen mukaan maidon juomista aterian aikana ei kannata terveen ihmisen välttää siksi, että raudan imeytyminen voi heikentyä. Poikkeuksena ovat anemiapotilaat.

– Jos syö rautavalmisteita anemian hoitoon, niin silloin ei maitoa kannata ottaa samanaikaisesti. Mutta normaalitilanteessa, kun on hyvä rautastatus, maitoa voi juoda aterialla.

Väite 3: Aterialla ei ole syytä juoda mitään

– Tälle väitteelle en ole löytänyt mitään tieteellistä tutkimusta. Ravitsemussuositusten mukaisesti ruokaillessa on hyvä juoda jotain maitotuotetta tai vettä.

Poikkeuksena ovat ainoastaan sellaiset ihmiset, joiden mahalaukkua on pienennetty esimerkiksi lihavuusleikkauksen takia, sanoo Pääkkönen.

– Silloin sinne ei mahdu proteiinipitoista ruokaa, jos juodaan nesteitä – siinä tilanteessa nesteet on juotava aterioiden välillä. Mutta terve ihminen voi juoda aterialla vettä ja muitakin juomia huoletta.

Väite 4. Vesilasillinen ennen ateriaa hillitsee ruokahalua

Veden juontia ennen ateriaa ja aterioiden välillä käytetään yhtenä painonhallintakeinona, sanoo Pääkkönen.

– Kyse on ensiksikin siitä, että saa riittävän paljon nestettä. Silloin erottaa nälän ja janon toisistaan – joskus voi olla, että onkin jano, mutta ihminen vain syö ruokaa – eli ottaa sieltä sitä nestettä.

Toinen tavoite on täyttää mahalaukkua ennen ateriaa.

– Ruokaa ei mahdu niin paljon ja se voi hillitä aterialla liikasyömistä. Vettä suositellaan juomaan lasillinen ennen ateriaa ja aterian aikanakin, jos on tarkoitus vähentää energiansaantia.

Pääkkönen vinkkaa kasvisten toimivan samaan suuntaan.

– Suurimmaksi osaksi vettä olevat kasvikset toimivat samoin. Puoli lautasellista kasviksia hillitsee pääruuan syömistä.

Harmitonta hupatusta vai myynninedistämistä?

Erilaisten terveysväittämien erottaminen humpuukista on joskus vaikeaa. Ravitsemusterapeutti Sirpa Pääkkösen keino on verrata väittämää virallisiin ravitsemussuosituksiin.

– Jos väite menee kauas suosituksista tai ylipäänsä poikkeaa virallisesta linjasta, silloin epäilisin. Viralliset linjaukset perustuvat tosi vankkaan näyttöön, eli sieltä on metodisesti huonot tutkimukset poimittu pois.

Ruokavaliosta ei tee hyvää mikään yksittäinen asia, eikä mikään ruoka-aine pilaa hyvää kokonaisuutta, ellei sitä nyt ihan ylen määrin nautita.

Sirpa Pääkkönen

Pääkkönen korostaa, että harmittomia väitteet eivät välttämättä ole.

– Ihmiset lukevat kirjoituksia ja usein suhtautuvat niihin positiivisesti, ja sekoittavat ne todellisen, tutkitun tiedon kanssa. Siinä mielessä ne eivät ole aina harmittomia. Jos kirjoituksia lukee vaikkapa kaupallisilta sivuilta, voi miettiä, onko kirjoittajalla vaikkapa kaupallinen tarkoitusperä, sanoo Pääkkönen.

Pääkkönen antaa esimerkkeinä yksipuoliset ruokavaliot, kuten aamupalan, jossa on vain yksi tai kaksi ruoka-ainetta, tai väitteet, että jotain tiettyjä ruoka-aineita on kielletty syömästä samalla aterialla.

– Nämä eivät perustu mihinkään.

Yksipuolinen ruoka ei ole terveydelle hyväksi.YLE Etelä-Karjala

Ruokavalio on Pääkkösen mukaan kokonaisuus.

– Ruokavaliosta ei tee hyvää mikään yksittäinen asia, eikä mikään ruoka-aine pilaa hyvää kokonaisuutta, ellei sitä nyt ihan ylen määrin nautita.

Tutkittua tietoa löytyy netistä vaikkapa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (siirryt toiseen palveluun) sivuilta, jossa on yleiset väestöryhmille tehdyt suositukset, sanoo Pääkkönen.

– Sieltä löytyvät myös suositukset lapsille, koululaisille, raskaana oleville, imettäville, sairaalassa oleville, ikääntyneille ja niin edelleen. Ne perustuvat tutkittuun tietoon.

Reitti on myös selvä silloin, kun tarvitaan yksilökohtaista ohjausta ja tietoa.

– Mennään kansanterveydenhoitajalle tai lääkärille ja tarvittaessa sieltä ohjataan ravitsemusterapeutille. Tarvittaessa tutkitaan asioita ja arvioidaan, onko tarve tehdä esimerkiksi laboratoriotutkimuksia.