Maidot ja maitotuotteet sekaisin: "Missään ei sanota, että maitoa pitäisi juoda"

Ravitsemussuositukset ohjeistavat käyttämään päivittäin 5–6 desiä nestemäisiä maitotuotteita. Sanamuoto nestemäisyys jättää varan väärintulkinnalle.

maitotaloustuotteet
Roiskahduksia maitolasissa.
Jos maidosta ei pidä, ei sitä tarvitse juoda kalsiumin ja D-vitamiinin tähden. Niitä saa yhtälailla muista nestemäisistä maitotuotteista. Jyrki Lyytikkä / Yle

Pitääkö aikuisen ihmisen juoda maitoa ja paljonko? Ovatko maidon terveyshyödyt todistettavissa? Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta ihmettelee maidon ympärillä kehittynyttä juupas-eipäs-keskustelua.

– Ei maito ole mikään välttämättömyys, eikä ravitsemussuosituksissakaan sanota, että maitoa pitäisi juoda, Suomen ja Pohjoismaiden ravitsemussuosituksiakin tekemässä ollut professori huomauttaa.

Kaksi vuotta sitten julkaistujen ravitsemussuositusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan 5–6 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Maitovalmisteissa pitäisi suosia rasvattomia ja tai korkeintaan prosentin rasvaa sisältäviä tuotteita.

– Ei siellä sanota, että nestemäisten maitovalmisteiden pitää olla maitoa. Se voi ihan hyvin olla piimää, viiliä tai jogurttia. Myös rahka menee siihen luokkaan, vaikka se virallisesti onkin juusto.

Toinen asia, jota Ursula Schwab ihmettelee syvästi, on erinäisten maitoon liittyvien tutkimustulosten tulkinta ja liian suoraviivaisten johtopäätösten tekoa. Maidon terveyshyötyjä kyseenalaistetaan tasaisin väliajoin.

– Itsekin olen tohtorin tutkinnon suorittanut ja sen jälkeen olen kouluttautunut tutkimusnäytön arviointiin. Eli edes tohtorin tutkinto ei yleensä valmenna siihen, että osaa tutkimusnäyttöä laaja-alaisesti arvioida. Se on ihan oma maailmansa. Se kannattaa jättää ammattilaiselle.

165 kiloa vuodessa

Suomi on maitotuotteiden johtavia käyttäjiä maailmassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusalan erikoistutkija Heli Kuusipalo näkee maidon aseman vankkana suomalaisessa ruokapöydässä, vaikkakin kulutus on laskenut tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Tämä ei ole kuitenkaan näkynyt esimerkiksi kainuulaisen maidontuottajan arjessa, koska suurin osa maidosta jalostuu muiksi tuotteiksi.

– Tänä päivänä maitoa kulutetaan noin 130 kiloa vuodessa henkeä kohden ja lisäksi hapanmaitotuotteita noin 35 kiloa, Kuusipalo kertoo.

Viimeisten vuosikymmenien aikana maitotuotteiden kulutuksessa tapahtunut muutos on rasvattoman maidon ja juustojen suosion kasvu.

– Oikeastaan maitorasvan osuus ruokavalion energiasta on aikalailla sama kuin mitä se on ollut pidempään.

Suomalaiset ovat siirtyneet vähän enemmän keskieurooppalaiseen tapaan syödä juustoja enemmän.

Heli Kuusipalo

Kuusipalo selittää muutosta kulutustottumusten muutoksella ja yleisillä muutoksilla ruokakulttuurissa.

– Suomalaiset ovat siirtyneet vähän enemmän keskieurooppalaiseen tapaan syödä juustoja enemmän. Syynä on myös kaupungistuminen. Ennen kun on asuttu maalla, on käytetty helposti yksinkertaista maitotuotetta eli juotu maitoa ja juustot ovat olleet tosi harvinaisia.

28.9.2016 klo 20.15 Jutusta korjattu nimivirhe.