yle.fi-etusivu

Sylki paljastaa pian syömiset, stressin ja diabetesriskin – vaihtoehto verikokeelle?

Kainuussa kehitetään sylkimittaria, joka voisi olla esimerkiksi syrjäseudulla asuvan vanhuksen apuna. Laitteella voisi seurata ainakin diabetesriskiä ja ravitsemusta.

terveys
Henkilö sylkee sylkinäytettä putkiloon.
Sylki kerätään sylkimittariin vanupuikon kautta tai suoraan putkiloon sylkemällä.Oulun yliopisto / Mittaustekniikan yksikkö

Tulevina vuosina ihmisen terveyttä voidaan seurata entistä enemmän helppokäyttöisen sylkimittarin avulla. Kotona tehtävä sylkitesti voi monissa tilanteissa säästää vaikkapa maaseudulla asuvalta vanhukselta matkan verikokeisiin terveyskeskukseen.

Tämänhetkiset terveydenhoidon trendit eli etä- ja kotisairaanhoidon yleistyminen ovatkin olleet kainuulaistutkijoiden motivaationa uusien sylkimittausten kehitystyössä. Oulun yliopiston Kajaanin mittaustekniikan yksikön tutkimuspäällikön Pekka Kilpeläisen mukaan on tärkeää keksiä keinoja, joilla laboratoriokokeita voi tehdä kotioloissa ja ilman verta.

Uudesta sylkimittarista suunnitellaan laitetta, jolla voi analysoida ainakin orastavaa diabetesriskiä, ravitsemuksen tasapainoa sekä stressihormonin tasoa.

– Kainuu on hyvä paikka tutkia tällaisia asioita, koska täällä on pitkät välimatkat ja Euroopan mittakaavassakin paljon vanhuksia. Kainuu on yksi alueista, jotka hyötyvät paljon uusista menetelmistä, sanoo Kilpeläinen.

Kortisolimittaukset soveltuvat myös huonosti kommunikoivien vanhusten hyvinvoinnin seurantaan.

Pekka Kilpeläinen

Veri on yhä lyömätön väline kertomaan ihmisen terveydestä, mutta kokeen ottaminen vaatii yhä terveydenhoidon ammattilaisen neulanvarteen. Sen sijaan sylkitestin voi tehdä lähes kuka tahansa.

Syljessä on vereen verrattuna pienempiä pitoisuuksia merkkinaineita ja analyyttejä, mutta Kilpeläinen on luottavainen sen suhteen, että kehitystyön myötä sylkimittauksilla saadaan yhtä luotettavia tuloksia.

– Totta kai se on sellainen asia, jonka kanssa teemme työtä. Ennen kuin halutaan viedä omia mittauksia markkinoille, niiden todella pitää olla luotettavia, sanoo Kilpeläinen.

Sylki putkeen ja tulokset näytöltä

Helppokäyttöisiä sylkimittauksia ollaan tutkittu ja kehitetty Kainuussa noin kymmenen vuotta. Tällä hetkellä pisimmälle ollaan edetty insuliinin pikatestin kanssa, jota voidaan käyttää arvioimaan riskiä sairastua diabetekseen.

Kauempana tulevaisuudessa vastaava laite voisi mahdollisesti täydentää myös diabeetikoiden verensokerimittauksia.

– Laitteella seurataan insuliinia, ei glukoosia, sillä insuliinitaso alkaa kohota sairastumista kohden mentäessä aiemmin kuin glukoositaso. Glukoosimittaus on diabeetikoilla niin vakiintunut ja veren glukoosin käyttäytyminen tunnetaan niin hyvin, ettei laite ainakaan toistaiseksi pyri kilpailemaan sen kanssa, kertoo Kilpeläinen.

Syljen analysointiin tarkoitettu mittari.
Sylkimittaus vie aikaa noin 15 minuuttia. Tulokset näkee mobiilinäytöltä. Oulun yliopisto / Mittaustekniikan yksikkö

Insuliinitason lisäksi sylkimittarilla halutaan tulevaisuudessa mitata myös ravitsemuksen tasapainoa. Yli 75-vuotiaiden ikäihmisten keskuudessa vajaaravitsemus on yleinen ongelma ja siksi sen seurantaan soveltuville mittauksille on Kilpeläisen mukaan valtava tarve.

Stressihormonin eli kortisolin mittaamista syljestä käytetään terveydenhoidossa jo nyt ja tutkijat näkevät myös siinä paljon mahdollisuuksia.

– Kortisolimittaukset soveltuvat myös hyvinvoinnin seurantaan huonosti kommunikoiville vanhuksille. Niitä voidaan hyödyntää myös työterveydenhoidossa ja esimerkiksi urheilijoiden seurannassa.

Terveydenhoito pelaa hyvin varman päälle, että uusia asioita otetaan käyttöön vasta kun ollaan varmoja, että ne ovat luotettavia.

Pekka Kilpeläinen

Tutkijoiden tavoitteena on, että eri mittaukset voitaisiin tehdä samalla laitteella, ja testin tekeminen onnistuisi noin vartissa. Sylki kerätään putkiloon ja näyte siirretään testiliuskalle. Muutaman minuutin kuluttua testiliuska työnnetään mittauslaitteeseen joka kertoo arvon. Edessä on kuitenkin vielä paljon tutkittavaa ennen kuin laite päätyy apteekin hyllylle.

Kaupallistamista on jo valmisteltu viime kesänä päättyneessä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoittamassa hankkeessa. Kilpeläisen varovainen arvio on, että laite tulee markkinoille noin 3–5 vuoden kuluessa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on myös saada yritystoimintaa Kainuuseen.

Verikokeet historiaan?

Tulevaisuudessa ihmisen terveyttä voidaan mitata verikokeiden lisäksi monilla muillakin tavoilla: syljen, hengitysilman, hien ja ihon pinnalla kuultavien verisuonien avulla. Esimerkiksi hengitysilmasta mittaamisen mahdollisuuksia tutkitaan jo nyt maailmalla paljon.

Voisivatko verikokeet jäädä jossain vaiheessa kokonaan historiaan? Ainakaan aivan lähiaikojen skenaario se ei ole.

– Ehkä, jos mennään tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, mutta aivan lähitulevaisuudessa se ei ole mahdollista. Terveydenhoito pelaa hyvin varman päälle, että uusia asioita otetaan käyttöön vasta kun ollaan varmoja, että ne ovat luotettavia, sanoo Kilpeläinen.

Henkilöltä otetaan verikoetta.
Tulevaisuudessa verikokeita tarvitaan vähemmän, kun esimerkiksi syljen, hengitysilman ja virtsan mittaamismenetelmät kehittyvät.Oulun yliopisto / Mittaustekniikan yksikkö

Kilpeläinen arvioi kuitenkin, että jo lähitulevaisuudessa neuloja ja veriputkiloita tarvitaan vähemmän, koska muita menetelmiä tutkitaan lisää. Kun kainuulaistutkijat visioivat kauemmas, toivovat he sylkimittarista apua ravitsemuksesta aiheutuvien kroonisten sairauksien riskin ja lääkkeiden käytön seurantaan, kenties myös tulehdusarvojen ja infektioiden seuraamiseen.

– Varsinkin vanhemmalta väeltä lääkkeet saattavat unohtua, ja osa lääkkeistä imeytyy eri ihmisillä eri lailla. Olisi hienoa, jos pystyttäisiin seuraamaan sitäkin, että potilas on muistanut syödä lääkkeensä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta

Pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"

Tonttuovet

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Joululahjat

Tuntemattoman lahjoitus lämmittää yksinhuoltajaperheen joulua: "Ei ole häpeä pyytää apua"

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin